Näyteikkuna

Kirjastoalan keskiössä on Kirjastot.fi:n julkaisema kirjastoalan keskeisten kysymysten  toimitettu keskustelukanava (ks. Info). Tule mukaan keskustelemaan kansallisen kirjastoverkon ja kirjastoinfran tulevaisuudesta sekä kirjaston paikasta digimaailmassa.

Kuuntele myös Kirjastokaistan Puhetta kirjastosta -radiosarjaa.
Uusin osa:

Kirjastoammattilaisista varastotyöntekijöiksi?

Varausmaksujen poistaminen on aiheuttanut Helsingissä dramaattisia seurauksia. Vuonna 2015 Helsingin kaupunginkirjaston varaushyllyihin toimitettujen varausten määrä nousi 23,6% (201 276 kappaletta) ja oli yhteensä 1 054 415 kappaletta. Vuoden 2016 alussa varaushyllyihin toimitettujen varausten määrä on jatkanut nousuaan. Määrä oli toukokuun lopussa noussut 16,9% edellisestä vuodesta.

Numeraaliset muutokset ovat näyttäviä, mutta ounastelemme myös kirjastopoliittisia seurauksia. Keskityn tässä muutamaan trendiin, mikä ei tarkoita etteivätkö kirjastoja haastaisi myös muut, ristiriitaisetkin ilmiöt. Trendit tuppaavat iskemään pahiten isossa kaupungissa, mutta lievempinä versioina niitä voi esiintyä muuallakin. Mikäli kirjastolakiluonnoksessa esitetty varausten maksuttomuus siirtyy lopulliseen lakiin – ja miksei siirtyisi – kohtaa moni kirjasto tässä ihmetellyt asiat jossain muodossa.

Helsingillä on kunnianhimoinen tavoite puolittaa logistiikan osuus asiakaspalvelutyöstä 20%:sta kymmeneen prosenttiin. Tätä varten olemme käynnistäneet valtaisan työprosessien uusiminen, joka etenee monella rintamalla, siksi hieman kömpien mutta etenee kuitenkin. Haluamme vapauttaa työaikaa useastakin syystä. Ennen kaikkea tarvitaan lisää aikaa sisältötyöhön käyttäjien parissa, aineiston avaamiseen eli luku- ja musiikkivalmentamiseen, tapahtumien tuottamiseen, verkkopalveluihin, viestintään, mediakasvatukseen ja muuhun vastaavaan. Haluamme siirtää asiakaspalvelutilanteiden fokuksen lainattavista/palautettavista esineistä ihmisten väliseen kommunikaatioon. Edelleen meitä ajaa muutoksiin se, että pitkien aukiolojen keskustakirjasto pitää hoitaa nykyisellä työvoimalla.

Kirjojen hyllytystä Laajasalon kirjastossa.Uudistustemme taivaalle on kuitenkin kohonnut melkoinen pilvi. Se syö työvoimasäästöjä sitä mukaa kuin yritämme niitä saada aikaan. Ongelma ovat maksuttomat varaukset yhdistettynä siihen, että Helmet-alueella noutamattomista varauksista ei tällä hetkellä peritä maksua. Nimenomaan se tilanne on sysännyt kirjastossamme liikkeelle pohdintoja, joita tässä referoin. (Noutamattomien varausten maksullistaminen on tietysti Helmetin sisäinen päätös, ja on tässä esillä vain laajemmat pohdinnat laukaisevana tekijänä.)

Varaukset ovat olleet Helsingissä maksuttomia vuoden 2015 alusta, kun muut Helmet-kirjastot siirtyivät maksuttomuuteen jo vuoden 2013 aikana. Kun noutamattomista varauksista ei sakoteta, elämme tilanteessa jossa kansalaiset voivat varailla huolettomasti. Mitä siitä on seurannut?

Lue loppuun

Kuntaliitokset ja kirjastokimpat kirjastotilastoissa

Yleisten kirjastojen tilastotietokanta sisältää 16 vuoden ajalta kirjastodataa, jota voi tutkia myös havainnollisen visualisointinäkymän kautta. Kuntaliitokset aiheuttavat aikasarjoihin kuitenkin katkoksia, jotka peittävät näiden liitosten mahdolliset vaikutukset. Lisäksi usean yhteistyöalueeseen liittyneen kirjaston tilastot katoavat aikasarjoista, koska ne sisältyvät kimpan tilastoihin. Ovatko kuntaliitokset ja kimpat vaikuttaneet kirjastojen toimintaan?

Vuosina 1999-2015 lakkautettiin 147 kuntaa. Muutama on jatkanut olemassaoloaan toisen nimisenä ja muussa muodossa. Olen tehdyt yhdistetyt aikasarjat kuntakartan kaikista muutoksista sekä kimppamuutoksista (silloin kun ne näkyvät tilastoyksikköjen tasolla) ja koonnut yhteen laskennallisia liitoskuntia. Niin voidaan muodostaa takautuvasti mielekkäät ja yhtenäiset aikasarjat koko siltä ajalta, jolla tietokannassa on dataa.

Lue loppuun

Suomen kansallisbibliografia verkkomaailmassa

Kansallisbibliografia on käsitteenä ja terminä vanha, verkkomaailman osalta ehkä myös vanhentunut ja päivittämistä kaipaava. Pohdin seuraavassa, miten hyvin nykyiset käytännön järjestelyt vastaavat sitä maailmaa, jossa suomalainen sisältötuotanto verkossa toimii. Kirjoitukseeni sisältyvät konkreettiset ehdotukset ovat alustavia ja toivon aktiivisessa työelämässä olevien asiantuntijoiden hiovan niitä osuvammiksi. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että uudistuksia tarvitaan eikä niitä ole syytä lykätä toteutettavaksi ”joskus myöhemmin”.

Kansallisbibliografian maisema on muuttunut

Kansallisbibliografian perinteinen haaste on ollut varmistaa, että Fennica-kriteerit täyttävistä julkaisuista mahdollisimman suuri osa saadaan vapaakappaleina tai muilla keinoilla bibliografian perustana olevaan kokoelmaan. Kokoelman dokumentointi kansallisbibliografiseksi luetteloksi on nojautunut fyysisesti hallussa olevaan aineistoon, jonka on ajateltu tulevan lähinnä erikokoisista painolaitoksista. Järjestelmä on toiminut kohtuullisen hyvin, vaikka ei aukottomasti.

Lue loppuun

Kirjasto vai kansalaispalvelu? Palvelumuotoilua tutkimassa Englannissa ja Tanskassa

Helsingin kaupunginkirjasto – Yleisten kirjastojen keskuskirjasto ja opetus- ja kulttuuriministeriö järjestivät noin 50 kirjastoammattilaiselle ajatuksia herättäneen matkan Englannin ja Tanskan kirjastoihin lokakuun lopulla. Matka on herättänyt ajatuksia erityisesti kirjaston asemasta kunnassa ja asukkaiden elämässä.

Julkaisemme Rantasalmen kirjastonjohtaja Jenni Jorun ajatuksia matkan annista ja samalla herättelemme keskustelua suomalaisten kirjastojen muutoksen suunnasta. Englannin ja Tanskan antia ovat jo käsitelleet kirjastosihteeri Jan Nyström Pukkilan kirjastosta laajassa blogissaan sekä Mikkelin kirjastotoimenjohtaja Virpi Launonen Kirjastolehdessä. Liitämme nämä kirjoitukset kommenteiksi blogi-ketjuumme ja toivomme, että niidenkin innoittamana keskustelua syntyy akselilla kirjasto-vai-kansalaispalvelu.
Kirjastot.fi-toimitus

#UK-DK 2015

19.10.2015, suden hetki, viitostien risteys jossakin Juvan takana. Etelä-Savon Lumpeet Mikkelistä, Joroisista, Juvalta ja Mäntyharjusta hyppäävät autoon ja liittyvät muutamaa tuntia ja yhtä yliajettua pöllöä myöhemmin viisikymmenpäiseen seurueeseen tutustuakseen Lontoon, Birminghamin, Aarhusin, Helsingørin ja Taarnbyn kirjastoihin Englannissa ja Tanskassa. Reissu on kiinnostanut: Helsingin kaupunginkirjaston emännöimä matka on täyttynyt viikossa ja rannalle on jäänyt nelisenkymmentä. Projektipäällikkö Kristina Virtanen kertoo, että OKM on ilmaissut tyytyväisyytensä siihen, että edustusta on niin isoista kuin pienistäkin kirjastoista ja eri puolilta Suomea.

Lue loppuun

Kirjastotilastojen mukautetut aikasarjat

Kirjastotilastojen visualisointi tarjoaa houkuttelevan, monipuolisen ja helpon tavan tarkastella kirjastotilastojen aikasarjoja. Käytettävissä on jo 15 vuoden data ja kiinnostavia kehitystrendejä on havaittavissa.

Kuntakartan muutosten aiheuttamat epäjatkuvuudet vaikeuttavat aikasarjojen tarkastelua. Syntyy hyppäyksiä, kun kuntaliitos tuokin yhtäkkiä lisää väestöä, toimipisteitä ja toimintaa. Kun kunta lakkaa olemasta, muodostuu katkoksia. Vuosina 1999-2014 on lakkautettu 143 kuntaa, joista muutama on jatkanut olemassa oloaan toisen nimisenä ja muussa muodossa.

Lue loppuun

Kirjaston urban office

Kirjasto työskentelytilana vaikuttaa olevan ajankohtainen puheenaihe. Se ei kuitenkaan ole niinkään uusi ilmiö. Kuten kaikki varmasti tiedämme, kirjaston tiloja on kautta aikojen käytetty työskentelemiseen.

Opiskelijat ovat tuttu näky kirjastojen lukusaleissa. Tämä tapahtuu sykleissä ja salit saattavat ammottaa tyhjyyttään sesongin ulkopuolella. Tilojen hukkakäyttöä? Tämä särähtää korvaan tietenkin juuri nyt, kun juustohöylä käy ja kirjastojen olemassaolosta käydään monenlaista keskustelua.

Kirjaston tilat ovat löytäneet kuitenkin jo nyt uusia käyttäjiä. Artikkeli aiheesta YLE:n sivuilla: Professori: Lähikirjastoja lakkauttamalla kunnat tekevät karhunpalveluksen – yrittäjille

Lue loppuun

Kokemuksia omatoimikirjastoista

Itsepalvelukirjasto, omatoimikirjasto tai ”avoin kirjasto” – näin kuvataan hieman eri painotuksin kirjastotoimintaa tilassa, jossa ei ole henkilökuntaa paikalla.   Omatoimikirjastoissa pääsy kirjastotilaan edellyttää yleensä tunnistautumista, lainaaminen ja palauttaminen tapahtuvat automaateilla ja tilaa valvotaan etävalvonnalla – usein myös asiakkaiden sosiaalisen kontrollin täydentämänä.   Suomessa yleisten kirjastojen omatoimikirjastotoimintaa tilastoidaan ensimmäisen kerran tilastovuodesta 2014 alkaen.

Tanskassa omatoimikirjastotoiminta alkoi vuonna 2004.  Vuonna 2013 180 toimipisteessä 450 toimipisteestä oli omatoimikirjastoaukioloaikoja, etenkin iltaisin (SLQ 3/2013).  On selvää, että omatoimikirjastotoiminta tulee Suomessakin kasvamaan sekä toiminnan kehittämisen että säästöpaineiden vuoksi.

Omatoimikirjastoista on keskusteltu kiivaastikin kirjastoalan foorumeilla. Keräsimme keskustelun pohjaksi suomalaisilta yleisiltä kirjastoilta kokemuksia omatoimikirjastoista.  Avauspuheenvuorossa Antti Pakarinen pohtii omatoimikirjaston olemusta yleisemmin. Tässä mainittujen kuntien  lisäksi omatoimikirjastotoimintaa on aloitettu ainakin Jyväskylässä. (Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Kirjastohakemistosta.)
Kirjastot.fi-toimitus

180 of Denmark’s 450 libraries are now open libraries – and more ar – See more at: http://slq.nu/?article=volume-46-no-3-2013-5#sthash.danYDZOx.dpuf
180 of Denmark’s 450 libraries are now open libraries – and more ar – See more at: http://slq.nu/?article=volume-46-no-3-2013-5#sthash.danYDZOx.dpuf

 

Lue loppuun

Suomalaista kirjasto- ja kustannusalan yhteistyötä Frankfurtin kirjamessuilla

Ilmeisesti ensimmäistä kertaa Frankfurtin kirjamessujen historiassa ohjelmaan on päässyt myös kirjastoalan ääni. Helsingin kaupunginkirjaston ja Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin –hankkeen yhteistyö suomalaisen kustannusalan kanssa on kansainvälinen uutinen, sillä maassamme on pystytty kokeilemaan erilaisia lisensiointikäytäntöjä ja e-kirjan lainaustekniikkaa yhteisissä hankkeissa. Kokeilujen tulokset ovat olleet jo jonkin aikaa keskuskirjaston pilotoimana asiakkaiden käytössä.

Frankfurtissa suomalaista kirjastomaailmaa esitellään luennoin, keskusteluin ja mukana on myös kirjastoauto. Matkaan lähtevät Helsingin kaupunginkirjaston ja SSYK-hankkeen edustajat.

Helsingin kaupunginkirjaston e-informaatikko Marja Hjeltiä pyydettiin kirjoittamaan jo ennen messuja Saksan kirjastolehteen artikkeli suomalaisesta yhteistyöstä. Julkaisemme nyt Kirjastoalan keskiössä –blogissa jutun suomeksi ja toivomme, että se herättää uteliaisuutta ja keskustelua. Onko Finland cool näissä e-kirja-asioissakin?

Lue loppuun

Kuulokulmia kirjastoon

Avaa korvasi, pysähdy ja kuuntele, millaisia ääniä kirjastossa oikeastaan kuuluu. Tätä pientä koetta olen toistanut alkuvuoden eri kirjastoissa tehdessäni esiselvitystä kirjaston äänimaisemasta. Hanke on Helsingin kaupunginkirjaston vetämä ja tarkoituksena on käynnistää laajempi kansallinen tutkimus syksyllä, kunhan vain saamme rahoituksen kuntoon. Henkilökohtaiset testitulokseni ovat olleet mielenkiintoisia.

Kukaan ei myönnä mielellään olevansa rajoittunut. Olen aina kuvitellut tarkastelevani asioita monista näkökumista – ja siksi oli hieman noloa huomata, että kuulokulma on puuttunut kokonaan. Tosin voin lohduttautua sillä, etten ilmeisestikään ole ainoa: näköaisti on dominoiva koko kulttuurissamme. Mietimme jatkuvasti miltä asiat näyttävät ja vain harvoin miltä ne kuulostavat. Ihmiset eivät yksinkertaisesti avaa ääntään tai korviaan seisoessaan aamulla puolituntia peilin edessä.

Lue loppuun