Näyteikkuna

Kirjastoalan keskiössä on Kirjastot.fi:n julkaisema kirjastoalan keskeisten kysymysten  toimitettu keskustelukanava (ks. Info). Tule mukaan keskustelemaan kansallisen kirjastoverkon ja kirjastoinfran tulevaisuudesta sekä kirjaston paikasta digimaailmassa.

Kuuntele myös Kirjastokaistan Puhetta kirjastosta -radiosarjaa.
Uusin osa:

Yleisradio, Helmet-kirjastot ja sananvapaus

Tämä on jännittävä, kirjastosta nähty ja sieltä osin omakohtaisestikin koettu tarina yhden Yleisradion päätöksen kätilöimästä tapahtumaketjusta kansanvallassa.

Yleisradion marraskuun Terrafamen uutisoinnista virinnyt keskustelu sai jatkoa helmikuun lopulla, kun Yleisradion jo esitettäväksi sovittu ”Julkinen Sana” -ohjelman sananvapautta käsittelevä jakso hyllytettiin.

Ohjelmaan oli jo lupautunut uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Riikka Venäläinen Yleisradiosta sekä ennen joulua Ylestä eronnut Jussi Eronen, joka oli toiminut Ylessä ajankohtaistoimituksen esimiehenä.

Aikaisemmin Yleisradiosta oli jo omasta aloitteestaan lyhyen ajan sisällä eronnut Erosen lisäksi myös toimittaja Salla Vuorikoski ja asiaohjelmien Susanne Päivärinta. Ruben Stiller ilmoitti siirtyvänsä tv:n Pressiklubista radioon.

Tilanne, jossa usea huipputoimittaja jättää ”yhtäkkiä” paikkansa on poikkeuksellinen.

Koska Helmet on muisti- ja välittäjäorganisaatio, ajattelin että voisimme sen edustajina Yleisradion peruutetun tilaisuuden sijaan tarjota mahdollisuus puheenvuoroon niille sananvapauden edistämiseen kykeneville ja mieliville tahoille. Tarkoituksena ei ollut puuttua Ylen sisäisiin asioihin, vaan hahmottaa journalismin ja sen tekijöiden nykyistä roolia kansanvallassa.

Lue loppuun

Kirjastojen ympäristötietoisuudesta – tai tiedottomuudesta

Ajattelemme mielellämme, että kirjastot ovat ympäristötietoisia ja -ystävällisiä. Muut saastuttavat, tuhlaavat luonnonvaroja ja yllyttävät kuluttamaan, mutta kirjastot ovat kierrättäneet aineistoja jo yli vuosisadan ja hillitsevät muutenkin kulutusta. Kaikkien ei esimerkiksi tarvitse ostaa oma tietokonetta tai printteriä, koska kirjaston laitteet ovat käytettävissä. Tavallaan tämä on totta, mutta samalla se on johtanut hieman ylimieliseen asenteeseen: ”olemme jo niin hyviä, ettei meidän tarvitse tehdä mitään”.

Omahyväisyyden sokaisemana on jäänyt huomaamatta tosiasia, ettei kirjastoille ole olemassa mitään ympäristöystävällisyyden kriteereitä. Asiasta ei edes käydä keskustelua, koska se on olevinaan itsestäänselvyys.1 Eipä vain ole. Tänä päivänä ei enää riitä, että kuvittelemme olevamme ympäristöystävällisiä sillä perusteella, että kirjastosta lainataan kirjoja ja muita aineistoja tai että tilamme ovat yhteiskäytössä. Olisi ehkä myös syytä miettiä pitävätkö nämä argumentit lainkaan paikkansa. Kirjastot ovat kierrättäneet aineistojaan yli vuosisadan, mutta tänä aikana kirjastot ovat myös aloittaneet aineistojen muovittamisen, kuljetukset ympäri kuntaa ja aineistojen elinkaarikin on lyhentynyt. Eivätkö kirjastot ole tavallaan siirtyneet hanki, kierrätä kerran ja heitä pois kulttuuriin? Toisaalta ei ole olemassa mitään vakiintunutta tapaa vertailla paperisen kirjan ja e-aineistojen eroja2 tai arvioida yhteisen tilan tai jaetun tekniikan ympäristövaikutuksia. Paitsi tietysti mutu-tuntuma, jonka mukaan kaikki tarvittava on jo tehty.

Lue loppuun

Ajatuksia herättävä kirjastokiertue Tanskaan ja Ruotsiin

DOKK1
DOKK1-kirjaston tiloista oli huikeita näkymiä kaupunkiin ja merelle.

Kirjastoalan asiantuntijoita Inkoosta Ivaloon matkusti opintomatkalle Tanskaan ja Ruotsiin  marraskuun vaihteessa. Kiertomatkalla joukkue tutustui Tanskan uusiin sekä  uudistettuihin kirjastoihin ja piipahti myös Ruotsin puolella  Malmössä. Mukaan tarttui uusia ideoita ja ajatuksia, mutta jotkin asiat jäivät myös mietityttämään.

Vierailu maailman parhaaseen kirjastoon

Kirjastomatka alkoi Århusista, jossa sijaitsee kansainvälisen kirjastoseura IFLA:n Maailman paras kirjasto 2016 -tittelin saanut DOKK1 -kirjasto. Kirjasto valmistui vuonna 2015, mutta oli jo nyt ulkoseinän materiaalivirheen vuoksi rakennustelineiden alla.

Kirjasto vaikutti kävijään järeällä mutta ilmavalla olemassaolollaan. Talo oli korttelin kokoinen ja betoniseinät hohkasivat harmaata. Talossa oli silti mukava ja valoisa tunnelma, ei teollinen, kuten betonista voisi päätellä. Aulatilaa pehmensi
lämmintä henkivä tummanruskea puuseinä.Ihmiset olivat vallanneet talon. Heitä asioi aulassa sijaitsevassa kansalaispalvelussa, kirjaston neuvontatiskillä, kahvilassa,
suuressa ja avoimessa auditorioaulassa ja ikkunoiden edessä sijaitsevilla näköalapaikoilla.

Lue loppuun

Kirjastoammattilaisista varastotyöntekijöiksi?

Varausmaksujen poistaminen on aiheuttanut Helsingissä dramaattisia seurauksia. Vuonna 2015 Helsingin kaupunginkirjaston varaushyllyihin toimitettujen varausten määrä nousi 23,6% (201 276 kappaletta) ja oli yhteensä 1 054 415 kappaletta. Vuoden 2016 alussa varaushyllyihin toimitettujen varausten määrä on jatkanut nousuaan. Määrä oli toukokuun lopussa noussut 16,9% edellisestä vuodesta.

Numeraaliset muutokset ovat näyttäviä, mutta ounastelemme myös kirjastopoliittisia seurauksia. Keskityn tässä muutamaan trendiin, mikä ei tarkoita etteivätkö kirjastoja haastaisi myös muut, ristiriitaisetkin ilmiöt. Trendit tuppaavat iskemään pahiten isossa kaupungissa, mutta lievempinä versioina niitä voi esiintyä muuallakin. Mikäli kirjastolakiluonnoksessa esitetty varausten maksuttomuus siirtyy lopulliseen lakiin – ja miksei siirtyisi – kohtaa moni kirjasto tässä ihmetellyt asiat jossain muodossa.

Helsingillä on kunnianhimoinen tavoite puolittaa logistiikan osuus asiakaspalvelutyöstä 20%:sta kymmeneen prosenttiin. Tätä varten olemme käynnistäneet valtaisan työprosessien uusiminen, joka etenee monella rintamalla, siksi hieman kömpien mutta etenee kuitenkin. Haluamme vapauttaa työaikaa useastakin syystä. Ennen kaikkea tarvitaan lisää aikaa sisältötyöhön käyttäjien parissa, aineiston avaamiseen eli luku- ja musiikkivalmentamiseen, tapahtumien tuottamiseen, verkkopalveluihin, viestintään, mediakasvatukseen ja muuhun vastaavaan. Haluamme siirtää asiakaspalvelutilanteiden fokuksen lainattavista/palautettavista esineistä ihmisten väliseen kommunikaatioon. Edelleen meitä ajaa muutoksiin se, että pitkien aukiolojen keskustakirjasto pitää hoitaa nykyisellä työvoimalla.

Kirjojen hyllytystä Laajasalon kirjastossa.Uudistustemme taivaalle on kuitenkin kohonnut melkoinen pilvi. Se syö työvoimasäästöjä sitä mukaa kuin yritämme niitä saada aikaan. Ongelma ovat maksuttomat varaukset yhdistettynä siihen, että Helmet-alueella noutamattomista varauksista ei tällä hetkellä peritä maksua. Nimenomaan se tilanne on sysännyt kirjastossamme liikkeelle pohdintoja, joita tässä referoin. (Noutamattomien varausten maksullistaminen on tietysti Helmetin sisäinen päätös, ja on tässä esillä vain laajemmat pohdinnat laukaisevana tekijänä.)

Varaukset ovat olleet Helsingissä maksuttomia vuoden 2015 alusta, kun muut Helmet-kirjastot siirtyivät maksuttomuuteen jo vuoden 2013 aikana. Kun noutamattomista varauksista ei sakoteta, elämme tilanteessa jossa kansalaiset voivat varailla huolettomasti. Mitä siitä on seurannut?

Lue loppuun

Kuntaliitokset ja kirjastokimpat kirjastotilastoissa

Yleisten kirjastojen tilastotietokanta sisältää 16 vuoden ajalta kirjastodataa, jota voi tutkia myös havainnollisen visualisointinäkymän kautta. Kuntaliitokset aiheuttavat aikasarjoihin kuitenkin katkoksia, jotka peittävät näiden liitosten mahdolliset vaikutukset. Lisäksi usean yhteistyöalueeseen liittyneen kirjaston tilastot katoavat aikasarjoista, koska ne sisältyvät kimpan tilastoihin. Ovatko kuntaliitokset ja kimpat vaikuttaneet kirjastojen toimintaan?

Vuosina 1999-2015 lakkautettiin 147 kuntaa. Muutama on jatkanut olemassaoloaan toisen nimisenä ja muussa muodossa. Olen tehdyt yhdistetyt aikasarjat kuntakartan kaikista muutoksista sekä kimppamuutoksista (silloin kun ne näkyvät tilastoyksikköjen tasolla) ja koonnut yhteen laskennallisia liitoskuntia. Niin voidaan muodostaa takautuvasti mielekkäät ja yhtenäiset aikasarjat koko siltä ajalta, jolla tietokannassa on dataa.

Lue loppuun

Suomen kansallisbibliografia verkkomaailmassa

Kansallisbibliografia on käsitteenä ja terminä vanha, verkkomaailman osalta ehkä myös vanhentunut ja päivittämistä kaipaava. Pohdin seuraavassa, miten hyvin nykyiset käytännön järjestelyt vastaavat sitä maailmaa, jossa suomalainen sisältötuotanto verkossa toimii. Kirjoitukseeni sisältyvät konkreettiset ehdotukset ovat alustavia ja toivon aktiivisessa työelämässä olevien asiantuntijoiden hiovan niitä osuvammiksi. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että uudistuksia tarvitaan eikä niitä ole syytä lykätä toteutettavaksi ”joskus myöhemmin”.

Kansallisbibliografian maisema on muuttunut

Kansallisbibliografian perinteinen haaste on ollut varmistaa, että Fennica-kriteerit täyttävistä julkaisuista mahdollisimman suuri osa saadaan vapaakappaleina tai muilla keinoilla bibliografian perustana olevaan kokoelmaan. Kokoelman dokumentointi kansallisbibliografiseksi luetteloksi on nojautunut fyysisesti hallussa olevaan aineistoon, jonka on ajateltu tulevan lähinnä erikokoisista painolaitoksista. Järjestelmä on toiminut kohtuullisen hyvin, vaikka ei aukottomasti.

Lue loppuun

Kirjasto vai kansalaispalvelu? Palvelumuotoilua tutkimassa Englannissa ja Tanskassa

Helsingin kaupunginkirjasto – Yleisten kirjastojen keskuskirjasto ja opetus- ja kulttuuriministeriö järjestivät noin 50 kirjastoammattilaiselle ajatuksia herättäneen matkan Englannin ja Tanskan kirjastoihin lokakuun lopulla. Matka on herättänyt ajatuksia erityisesti kirjaston asemasta kunnassa ja asukkaiden elämässä.

Julkaisemme Rantasalmen kirjastonjohtaja Jenni Jorun ajatuksia matkan annista ja samalla herättelemme keskustelua suomalaisten kirjastojen muutoksen suunnasta. Englannin ja Tanskan antia ovat jo käsitelleet kirjastosihteeri Jan Nyström Pukkilan kirjastosta laajassa blogissaan sekä Mikkelin kirjastotoimenjohtaja Virpi Launonen Kirjastolehdessä. Liitämme nämä kirjoitukset kommenteiksi blogi-ketjuumme ja toivomme, että niidenkin innoittamana keskustelua syntyy akselilla kirjasto-vai-kansalaispalvelu.
Kirjastot.fi-toimitus

#UK-DK 2015

19.10.2015, suden hetki, viitostien risteys jossakin Juvan takana. Etelä-Savon Lumpeet Mikkelistä, Joroisista, Juvalta ja Mäntyharjusta hyppäävät autoon ja liittyvät muutamaa tuntia ja yhtä yliajettua pöllöä myöhemmin viisikymmenpäiseen seurueeseen tutustuakseen Lontoon, Birminghamin, Aarhusin, Helsingørin ja Taarnbyn kirjastoihin Englannissa ja Tanskassa. Reissu on kiinnostanut: Helsingin kaupunginkirjaston emännöimä matka on täyttynyt viikossa ja rannalle on jäänyt nelisenkymmentä. Projektipäällikkö Kristina Virtanen kertoo, että OKM on ilmaissut tyytyväisyytensä siihen, että edustusta on niin isoista kuin pienistäkin kirjastoista ja eri puolilta Suomea.

Lue loppuun

Kirjastotilastojen mukautetut aikasarjat

Kirjastotilastojen visualisointi tarjoaa houkuttelevan, monipuolisen ja helpon tavan tarkastella kirjastotilastojen aikasarjoja. Käytettävissä on jo 15 vuoden data ja kiinnostavia kehitystrendejä on havaittavissa.

Kuntakartan muutosten aiheuttamat epäjatkuvuudet vaikeuttavat aikasarjojen tarkastelua. Syntyy hyppäyksiä, kun kuntaliitos tuokin yhtäkkiä lisää väestöä, toimipisteitä ja toimintaa. Kun kunta lakkaa olemasta, muodostuu katkoksia. Vuosina 1999-2014 on lakkautettu 143 kuntaa, joista muutama on jatkanut olemassa oloaan toisen nimisenä ja muussa muodossa.

Lue loppuun

Kirjaston urban office

Kirjasto työskentelytilana vaikuttaa olevan ajankohtainen puheenaihe. Se ei kuitenkaan ole niinkään uusi ilmiö. Kuten kaikki varmasti tiedämme, kirjaston tiloja on kautta aikojen käytetty työskentelemiseen.

Opiskelijat ovat tuttu näky kirjastojen lukusaleissa. Tämä tapahtuu sykleissä ja salit saattavat ammottaa tyhjyyttään sesongin ulkopuolella. Tilojen hukkakäyttöä? Tämä särähtää korvaan tietenkin juuri nyt, kun juustohöylä käy ja kirjastojen olemassaolosta käydään monenlaista keskustelua.

Kirjaston tilat ovat löytäneet kuitenkin jo nyt uusia käyttäjiä. Artikkeli aiheesta YLE:n sivuilla: Professori: Lähikirjastoja lakkauttamalla kunnat tekevät karhunpalveluksen – yrittäjille

Lue loppuun