Nyt olisi jo aika sopia tekijänoikeuksista

Tekijänoikeuslaki – ehkä vielä suuremmassa määrin kuin lainsäädäntö yleensä – on vastakkaisten intressitahojen kädenväännön lopputulema. Lain lähtökohta on, että suojatun aineiston käytöstä on sovittava oikeudenhaltijan kanssa. Tätä tasapainottamaan lakiin on sisällytetty joukko poikkeussäännöksiä, joilla turvataan sivistyksellisiä ja kulttuurisia päämääriä. Lisäksi laissa on säännöksiä, joiden tarkoituksena on helpottaa sopimista ja tukea oikeudenhaltijoiden ja suojatun aineiston käyttäjien välisen sopimuskäytännön syntyä.

Suomalaisessa sopimisen kulttuurissa on vierastettu ns. pakkolisenssejä, joiden nojalla oikeudenhaltija on tosin oikeutettu tiettyyn korvaukseen, mutta ei voi suoranaisesti kieltää teostensa käyttöä. Myös Euroopan Union lähtökohtana on ollut vapaaehtoisuuteen perustuva sopiminen.

Lue loppuun

Kirjastojen näkyvyys mediakasvatuksen toimijana

Mediakasvatus.kirjastot.fi

Vuonna 2007 Tuula Haavisto totesi, että ensimmäinen tehtävä kirjastoissa oli kirjastoammattilaisten perehdyttäminen mediakasvatuksen tietoon ja taitoon. Ammatin sisäisenä haasteena oli muotoilla olemassa oleva sisällöntuntemuksen ammattitaito niin, että sitä voitaisiin jalkauttaa tavallisille käyttäjille. Edelleen hän totesi, että kirjastot ovat mediatuntemuksen pioneereja. Aineiston valinta, järjestäminen (luettelointi, luokitus, asiasanoittaminen) ja tietopalvelu ovat kaikki mediaosaamisen ulottuvuuksia. Olennainen osa prosessia on myös sisällön luotettavuuden arviointi. Toistaiseksi näitä taitoja on käytetty voittopuolisesti kirjaston omassa työssä. Vain koululuokille annettavassa tiedonhaun opetuksessa taitoja on systemaattisesti siirretty myös käyttäjille.

Nykyisessä mediaympäristössä on selvä tarve jalkauttaa kirjastojen sisällöntuntemusta laajemmalle. On jokaisen kansalaisen jokapäiväinen haaste osata käyttää mediaa taitavasti. Toistaiseksi kirjastoissa ei ole kehitetty kovin toimivia muotoja tämän toteuttamiseksi. Onkin kiinnostavaa nähdä muutamien vuosien päästä ovatko kirjastot pystyneet kehittämään tällaisia toimivia keinoja kansalaisten avustamisessa ja opastamisessa? Lue loppuun

Kirjastot ovat itsessään osa avointa yhteiskuntaa / Kirjastot puolustavat avointa yhteiskuntaa

Aloitan tekijänoikeuksista, vaikka varsinainen aiheeni ovat Jyväskylän tapahtumat (ks Kirjastot.fi:n uutinen). Nämä molemmat ovat nimittäin indikaattoreita siitä, että kirjastojen yhteiskunnallinen painoarvo kasvaa ja näkyvyys lisääntyy. Alan sisällä tämä on keskustelun paikka: kirjastojen pitää kestää lisääntyvästä näkyvyydestä aiheutuvat paineet. Tematiikka oli esillä viimekesäisessä IFLA-konferenssissa, jossa sielläkin tuntui paikka paikoin pientä vetäytymisen henkeä näin isojen haasteiden edessä. Oman näkemykseni mukaan tässä on oltava aktiivinen. Piiloutuminen puhtaan ammatillisen asenteen taakse marginalisoi kirjastoja tilanteessa, jossa ne voivat sekä tehokkaasti puolustaa demokratiaa että lisätä omaa vaikuttavuuttaan.

Kirjastoalan keskiössä onkin jo keskusteltu tekijänoikeuksista, joissa kirjastot ovat maailmanlaajuisesti vankin käyttäjäpuolen puolustaja. Tämä hoidettiin varsin kunniakkaasti edellisen kansainvälisen tekijänoikeuksia puineen kierroksen aikana. Sama rooli kirjastojen pitää ottaa haltuun uudelleen –  ja tässä tapahtumien painopiste on kansainvälinen.

Sen sijaan kirjastojen puolustaminen sananvapauden fyysisinä paikkoina on hyvin paikallista ja haastaa jokaisen kirjaston miettimään omaa osuuttaan. Jyväskylän puukotus aktivoi tämän näkökulman. Käydyt keskustelut paljastivat mm. sen, että kirjastot ovat suomalaisille lähes pyhiä paikkoja: niiden rauhan rikkominen tuntui kuohuttavan tunteita voimallisesti, minkä voi lukea yhtä hyvin Facebook-keskusteluista kuin lukuisten lehtien pääkirjoituksista ja kolumneista.

Lue loppuun