Ajatuksia herättävä kirjastokiertue Tanskaan ja Ruotsiin

DOKK1
DOKK1-kirjaston tiloista oli huikeita näkymiä kaupunkiin ja merelle.

Kirjastoalan asiantuntijoita Inkoosta Ivaloon matkusti opintomatkalle Tanskaan ja Ruotsiin  marraskuun vaihteessa. Kiertomatkalla joukkue tutustui Tanskan uusiin sekä  uudistettuihin kirjastoihin ja piipahti myös Ruotsin puolella  Malmössä. Mukaan tarttui uusia ideoita ja ajatuksia, mutta jotkin asiat jäivät myös mietityttämään.

Vierailu maailman parhaaseen kirjastoon

Kirjastomatka alkoi Århusista, jossa sijaitsee kansainvälisen kirjastoseura IFLA:n Maailman paras kirjasto 2016 -tittelin saanut DOKK1 -kirjasto. Kirjasto valmistui vuonna 2015, mutta oli jo nyt ulkoseinän materiaalivirheen vuoksi rakennustelineiden alla.

Kirjasto vaikutti kävijään järeällä mutta ilmavalla olemassaolollaan. Talo oli korttelin kokoinen ja betoniseinät hohkasivat harmaata. Talossa oli silti mukava ja valoisa tunnelma, ei teollinen, kuten betonista voisi päätellä. Aulatilaa pehmensi
lämmintä henkivä tummanruskea puuseinä.Ihmiset olivat vallanneet talon. Heitä asioi aulassa sijaitsevassa kansalaispalvelussa, kirjaston neuvontatiskillä, kahvilassa,
suuressa ja avoimessa auditorioaulassa ja ikkunoiden edessä sijaitsevilla näköalapaikoilla.

DOKK1

Ihmiset käyttävät taloa hyvin itsenäisesti, koska yhdessä vuorossa työskentelee vain viisi kirjastonhoitajaa ja -virkailijaa. Tämän lisäksi töissä on tietysti muitakin kuin kirjaston henkilökuntaa, tämä kirjasto kun tekee yhteistyötä yli 120 tahon kanssa: yhteistyötahot järjestävät tapahtumia ja toimintaa itsenäisesti, kirjasto tarjoaa vain tilan.

Toimintaa on myös laidasta laitaan. Lastenosaston yhteydestä löytyy jopa pehmeällä lattialla varustettu jumppasali, jossa lapset saivat kokeilla muun muassa tasapainovälineitä.

– Wau, hengästyttävän hieno paikka! moni hihkaisi, kun koko talon oli käynyt läpi kerros kerrokselta, mitään muuta ei voinut sanoa. Hengästymisestä toivuttuaan jäi kuitenkin pohtimaan sitä, mikä on kirjaston kasvokkain tapahtuvan asiakaspalvelun merkitys, miten paljon talo on oikeastaan kirjasto ja miten paljon monitoimitalo sekä tietysti sitä, onko sillä lopulta väliä vai ei.

Joka tapauksessa asiakkaita oli paljon, he näyttivät viihtyvän ja käyttävän taloa itseohjautuvasti ja kävijämäärät olivat vieläpä kasvussa. Talo oli suunnitteluvaiheessa ajateltu useampaa vuosikymmentä silmällä pitäen ja tässä suhteessa suunnittelussa oli onnistuttu hyvin.

Herningin kirjastoHerningin kirjasto sijaitsi kaupungin keskustassa kävely- ja kauppakadulla.

Pikkukaupunkien kirjastot loistivat uutuuttaan

Herningin kirjasto oli muuttanut äskettäin kaupungin keskustaan kävelykadulle. Ajatuksena kaupungilla oli ollut, että kirjasto tulisi elävöittämään ydinkeskustaa ja kävelykatua.

Siinä se näytti myös onnistuneen. Katutason kerroksessa oli kahvila, sekä elävä ja avoin aulatila. Aulassa oli juuri päättynyt laulutilaisuus, jossa suuri joukko kävi laulamassa tanskalaisia lauluja flyygelin säestyksellä. Ihmisiä oleili kahvilassa sekä eri puolilla aulaa olevissa oleskelupisteissä, joita oli runsaasti. Asiakaspalvelupiste löytyi keskeltä aulaa ja  se palveli koko kolmen kerroksen kirjastoa.

Keskikerroksen eli katutason idea oli toimia elävänä tapahtuma- ja kohtaamispaikkana. Yläkerrassa oli vuokrattavia ja hiljaisia tiloja, kun taas alakerrasta löytyi kirjaston koko kokoelman: se oli kirjavarasto, jossa ei ollut muuta kuin metallisia kirjahyllyjä ja tuoli siellä täällä. Alakertaan syntyi siksi luonnostaankin melko hiljainen äänimaisema. Katutasoa ja alakertaa yhdisti iso portaikko, joka toimi samalla auditoriona monenlaisille tilaisuuksille: satutunneille, kirjailijavierailuille, luennoille ja niin edelleen.

Herningin kirjasto

– Kirjastossa ei käytetä julisteita lainkaan, vaan kaikki tarvittava kerrotaan useissa  infonäytöissä, kirjastosta kerrottiin. Tämän huomasi helposti ja myös suomalaisen kirjastoväen vierailu oli esillä kirjaston päivän ohjelmassa. Kirjastosta löytyi infonäyttöjen lisäksi runokone sekä e-kirjojen esittelyä.

Kirjanäyttelyt oli keskitetty kahteen suureen ja tasokkaaseen näyttelyyn. Niissä oli esillä ajankohtaiset USA:n presidentinvaalit sekä joulu-aiheisia kirjoja.

Tässä kirjastossa oli todettu, että perinteisiä kirjastonhoitajia tarvittiin enää hyvin vähän: työnkuva oli muuttunut sen verran, että työntekijöiksi haluttiin muita ammattilaisia, kuten tapahtumatuottajia.

Billundin kirjasto sijaitsi pienessä 6000 asukkaan kylässä, joka eli samalla paikkakunnalla sijaitsevasta Legolandista. Kirjasto sijaitsi kylän keskustassa 70-luvulla rakennetussa monitoimitalossa, jossa oli kirjaston lisäksi ravintola, matkailukeskus ja kirkko.

Billundin kirjasto
Myös tämä kirjasto oli remontoitu uudelleen.

– Suunnitteluun oli otettu nuorekas ja dynaaminen arkkitehtitoimisto, joka oli kehittänyt lapsipainotteiseen kirjastoon ”matkan eri elementtien läpi” aina vuorelta veteen ja metsään, Billundin kirjastoa esitellyt Kim Nissen kertoi.

Visuaalisesti rikas tila olikin sen verran jännittävä, että osaan lapsille tarkoitetuista pömpeleistä piti mennä omalla vastuulla.

Tässäkin kirjastossa oli uudenlaista digitaalisuutta: hyllyjen päädyissä oli  kosketusnäyttöjä, joista pystyi hakemaan muun muassa kirjasuosituksia. Toisenlaiseen laitteeseen taas pystyi laittamaan rfid-tarroitetun kirjan ja laite avasi
automaattisesti erilaisia arvosteluja kirjasta sekä lisätietolinkkejä ja suosituksia.

Legoja kirjastossa ei ollut lainattavissa, koska kunnan jokaisella lapsella oli niitä kotona yllin kyllin: kaikilla asukkailla oli joku sukulainen tai tuttava töissä Lego:lla.

Kööpenhaminan kirjasto

Itsepalvelua Kööpenhaminan suurissa taloissa

Tutustuminen Kööpenhaminan kirjastoon alkoi luennolla, jossa kerrottiin kirjaston suuresta organisaatiomuutoksesta. Siinä perinteinen kirjastotyö oli muuttunut oleellisesti.

– Jokainen kirjaston työntekijä oli valinnut itselle uuden ”erikoisalan”: esimerkiksi tapahtumat, koulutuksen, kokoelmatyön, tietopalvelun ja niin edelleen. Henkilöstön uudelleenkouluttamiseen uuteen tehtäväkuvaan oli varattu melko paljon varoja, kirjaston apulaisjohtaja Sanne Caft valotti.

Kaikki tähtäsi siihen, että säästöjä syntyy, koska määrärahat olivat pienenemässä kaksi prosenttia jokaisena tulevana vuonna.

Kööpenhaminan pääkirjasto näytti tilana eräänlaiselta kirjastotavaratalolta liukuportaineen. Aulassa oli ensimmäisenä vastassa suuri näyttelyalue ja tarjolla ajankohtaista lukemista. Sisääntuloaulassa oli parhaillaan menossa laulutilaisuus. Sisääntulon yhteydessä oli myös lehtiosasto, josta pääsi naapurissa sijaitsevaan kahvilaan: kahvit saattoi tuoda myös kirjaston puolelle.

Tilat olivat hienot, mutta eri kerroksissa oli menossa muutostöitä. Joka sopukassa oli opiskelijoita lukemassa, he olivat suorastaan vallanneet koko talon vaikka kaupungin yliopistoissa oli luonnollisesti omat kirjastot.

Pääkirjastossa oli vähän suoraa asiakaspalveluaikaa, mutta muuten aukiolot olivat laajat. Keskitetty neuvonta (call center) palveli talon ylimmässä kerroksessa omassa  työhuoneessaan. Asiakkaat voivat ottaa yhteyttä tietopalveluun joko puhelimella tai verkossa. Myös osastoilla oli infonäyttö, josta voi soittaa videopuhelun tietopalveluun.

Kööpenhaminan kirjasto

Itsepalveluajatus jatkui Rentemestervej:n upeassa kirjastossa, joka oli myös omalla tavallaan monitoimitalo. Se sijaitsi sosioekonomisesti alemman tason alueella.

Talosta löytyi kahvila, kansalaispalvelu, paja, taidepaja, kokous- ja tapaamistiloja, perinteiset kirjasto-osastot, iso tapahtumasali ja vaikka mitä. Kirjastonhoitajan pystyi tapaamaan asiakaspalvelussa päivittäin viiden tunnin ajan. Kansalaispalvelulla oli hieman pidemmät aukioloajat, arkisin klo 10-16. Iltaisin asiakaspalvelua ei ollut.

Kulttuurikeskus Vanlose sijaitsi taas sosioekonomisesti hyvällä alueella. Kirjasto oli melko perinteinen, mutta kulttuurikahvila, konserttisali ja sisäpihan ulkolava olivat keränneet nousevan kävijämäärän. Lastenosaston pieni nukketeatteri oli näyttävä yksittäinen elementti, johon lapsetkin menivät luonnostaan itse leikkimään nukketeatteria.

Rentemestervej:n kirjasto

Tanskan kirjastoissa näytti olevan yleistä, että kaikki opasteet ja tekstit olivat vain tanskaksi. Yleistä kaikissa kirjastoissa oli myös sukupuolettomat tai unisex-vessat.

Ruotsin puolella kirjastokin oli erilainen

Matkan viimeinen tanskalainen kirjasto oli Tårnbyn kirjasto. Se sijaitsi noin puolen tunnin matkan päästä Kööpenhaminasta.

Tårnbyn kirjastoKirjasto oli remontoitu ja uudistui silti vauhdilla. Kirjaston keskuksena toimi tori, joka oli erinomainen kaikenlaisten tapahtumien järjestämiseen. Tapahtumien äänet eivät vaivanneet yläkerran hiljaisilla alueilla, koska keskusaukiolle johtavat kaariaukkoihin oli laitettu lasit.

Kirjastossa oli tanskalaiseen tapaan leikkisä lastenosasto laitteineen ja leikkitiloineen sekä pieni elokuvasali, pelialue ja maker space ompelukoneineen ja 3D-tulostimineen.

Tårnbyn kirjaston johtaja kertoi ylpeänä, että heillä on asiakaspalvelussa henkilökuntaa koko aukioloajan.

Matkan viimeinen kohde sijaitsi Juutinrauman sillan, tuulivoimapuiston ja valtionrajan toisella puolella Ruotsissa. Malmön kirjasto oli uudistettu liittämällä uusi osa vanhan linnamaisen rakennuksen kylkeen.

Väestörakenteeltaan poikkeuksellisen kaupungin kirjasto oli vastaanottavainen: suurin osa kaupungin asukkaista oli 30-40-vuotiaita ja joukossa oli hyvin suuri määrä maahanmuuttajia. Kirjastossa olikin panostettu maahanmuuttajaryhmiin ja
heitä oli osallistettu kirjaston toimintaan. Henkilökunnasta löytyi myös eri kielten osaajia.

Vaikka kirjasto oli melko uusi, se uudistui edelleen. Tällä hetkellä entinen musiikkiosasto, joka oli pienennetty kolmasosaan entisestä, rakennettiin uudenlaista toimintatilaa. Tilaa luotsasi projektiajaksi palkattu pelisuunnittelija, joka suunnitteli toimintaa yhteistyössä nuorten järjestöjen kanssa. Tilan käyttötarkoitus ei ollut vielä täysin selvillä, koska työtä tehtiin osallistavalla tavalla ja oli vasta muotoutumassa.

Isommille ja pienemmille lapsille oli omat osastot. 9-12 vuotiaiden osastolla oli harrastehuoneita sekä majarakennelmia, kun taas pienempien lasten osastolla oli pehmeän ja konttaamiseen sopivan lattian lisäksi vaunuparkki, kosketeltavia kalusteita ja jopa ihan oma pieni vessanpönttö pikkuisille.

Tässä kirjastossa myös henkilökunta oli tavattavissa kasvokkain.

Malmön kirjasto

Malmön kirjasto koostuu vanhasta linnamaisesta osasta ja nykyaikaisesta uudesta osasta.

Mitä matkasta jäi mieleen?

Tällaisia positiivisia asioita matkalaisille jäi mieleen:

  • Vaikutti siltä, että digitaalisuus on monella tapaa suuremmassa käytössä kirjastotiloissa kuin Suomessa.
  • Kirjanäyttelyiden ja aineistonostojen esillepano oli ammattimaista, myös ammattisomistusta oli käytetty joissain kirjastoissa. Siirtyminen useista pienistä kirjanäyttelyistä pariin suureen vaikutti toimivalta.
  • Tanskalaisilla tuntui olevan hallussaan design ja kaikki somistamiseen liittyvä, varsinkin lastenosastoilla. Tämä näkyi Tanskassa oikeastaan joka paikassa, muun muassa kaupoissa ja muissa julkisissa tiloissa.
  • Omatoimikirjastot ja itsepalvelu oli otettu laajasti käyttöön. Tämä oli helpottanut erityisesti aukioloaikojen laajentamista.
  • Ajatus lastenosastojen muuttumisesta perheosastoiksi, joihin tulevat lasten lisäksi myös vanhemmat, oli toimiva idea. Lastenosastoilla oli otettu mukaan myös fyysisiä aktiviteetteja.
  • Perheiden kirjastossa käymistä palveltiin monin tavoin. Esimerkiksi vaunuparkeilla ja pienkeittiöllä sekä ruokailutiloilla, joissa lapsille pystyi antamaan välipalan: tämä oli kätevää, koska esimerkiksi lähiöstä kirjastoon tulevalla perheellä meni kirjastoreissuun helposti yli pari tuntia. Tässä välissä lapsille ehtii jo tulla helposti nälkä.
  • Monet perheet viihtyvät kirjastossa myös pidemmänkin aikaa ja tämä oli tehty mahdolliseksi.
  • Siisteys ei ollut tärkeyslistalla ykkösenä, vaan ennemminkin tilat näyttivät päiväkotimaisen sotkuisilta, mutta lapset olivat innoissaan!
  • Työn organisointi oli toteutettu hyvin. Mekaaninen työ ja logistiikka voidaan ulkoistaa. Tiimit oli toteutettu ennemmin sisältö- ja palvelulähtöisesti kuin osastolähtöisesti ainakin suurimmissa kirjastoissa.
  • Jokaisessa kirjastossa oli ihana ja viihtyisä kahvila. Jos kirjastoon ei ole mahdollista saada kahvilaa, yhteistyö mahdollisten lähikahviloiden kanssa voisi olla ratkaisu?
  • Tårnbyssä suunniteltiin aulaan tulevaa kahvilaa, jonka toimintavastuun ottaisi sosiaalinen yritys. Kesällä käytössä olisi myös terassi erilaisine tapahtumamahdollisuuksineen.
  • Kirjastotiloja oli suunniteltu ihmisiä varten, ei kirjoja tai muita aineistoja varten. Ehkä tämä vaikutti myös kävijämäärin? Kaikissa kirjastoissa oli paljon väkeä opiskelemassa, istuskelemassa, tapaamassa ja niin edelleen.
  • Malmössä oli monikulttuurisuus otettu erinomaisella tavalla haltuun. Wau!
  • Kumppanuustoiminta oli viety pitkälle ja se toimi jo omalla painollaan.
  • Henkilökunnan suunnitelmallinen uudelleenkouluttaminen ja uusien tehtävien tarkka määrittely selkeyttivät kirjastotyön muutosta.

Matkalta jäi mieleen myös asioita, jotka mietityttivät tai jopa arveluttivat. Osa ajatuksista oli tietysti myös ratkaisuiltaan lopulta positiivisia. Tällaisia ajatuksia matkalaisilla oli muun muassa:

  • Toimenkuvan muutokset: perinteisellä kirjasto-osaamisella ei enää pelkästään pärjää. Osaavatko ja voivatko kaikki muuttua tai opiskella kovin uudenlaisen työn?
  • Keskeneräisyyden sietäminen: kun kirjasto toimii dynaamisesti, henkilökunta ja asiakkaat joutuvat opettelemaan uuden suhtautumisen keskeneräisyyteen. Opitaanko sitä sietämään?
  • Mihin lastenkirjastotyö on menossa? Riittääkö enää pelkkä kirjallisuus vai pitääkö lapsia viihdyttää kaikenlaisilla temppuradoilla ja laitteilla? Eivätkö kertomukset ja tarinat enää riitä?
    Pitääkö kirjastossa olla tarjolla lasten temppuratoja tai jumppatiloja?
  • Eri kirjastoissa oli eri määrä työntekijöitä (ulkoistukset ym) ja kasvokkaista asiakaspalvelua. Onko hyvä mennä itsepalvelukirjastoon, jossa on vähän kirjastotyöntekijöitä vai pitääkö kasvokkain tapahtuva asiakaspalvelu säilyttää? Onko ihminen enää tavattavissa kirjastossa tulevaisuudessa?
  • Itsepalvelukirjastoissa oli melko vähän kirjastonhoitajan asiakaspalveluaikaa: neljä tai viisi tuntia päiväsaikaan. Eikö työssäkäyviä palvella kasvokkain enää lainkaan?
  • Henkilökohtaisen asiakaspalvelun, läsnäolon ja kohtaamisen alasajo mietitytti. Onko palvelun saannin hankaloittaminen asiakkaan näkökulmasta hyvä vai lopun alkua?
  • Jos itsepalvelukirjastot ja ulkoistetut toimijat valtaavat kirjastot, katoaako kirjastonhoitajuus ja kirjaston henkilökunta kokonaan? Mitä sitten tapahtuu kirjastoille? Voiko tässä käydä niin, että kirjastot lopettavat lopulta itse itsensä?

Maisa Hopeakunnas

 

 

 

 

Maisa Hopeakunnas
Helsingin kaupunginkirjasto
Teksti ja kuvat

Yksi vastaus artikkeliin ”Ajatuksia herättävä kirjastokiertue Tanskaan ja Ruotsiin

  1. Tampereen kaupunginkirjaston johtajan Pirkko Lindbergin matkaraportti (pdf) seminaari- ja tutustumismatkasta Ranskan Caenin kaupungin vankiloiden kulttuuri- ja kirjastotoimintaan ja vankilatoimintaan sekä osallistumisesta paneelikeskusteluun Les Borealis -kulttuurifestivaalilla.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *