Kuntaliitokset ja kirjastokimpat kirjastotilastoissa

Yleisten kirjastojen tilastotietokanta sisältää 16 vuoden ajalta kirjastodataa, jota voi tutkia myös havainnollisen visualisointinäkymän kautta. Kuntaliitokset aiheuttavat aikasarjoihin kuitenkin katkoksia, jotka peittävät näiden liitosten mahdolliset vaikutukset. Lisäksi usean yhteistyöalueeseen liittyneen kirjaston tilastot katoavat aikasarjoista, koska ne sisältyvät kimpan tilastoihin. Ovatko kuntaliitokset ja kimpat vaikuttaneet kirjastojen toimintaan?

Vuosina 1999-2015 lakkautettiin 147 kuntaa. Muutama on jatkanut olemassaoloaan toisen nimisenä ja muussa muodossa. Olen tehdyt yhdistetyt aikasarjat kuntakartan kaikista muutoksista sekä kimppamuutoksista (silloin kun ne näkyvät tilastoyksikköjen tasolla) ja koonnut yhteen laskennallisia liitoskuntia. Niin voidaan muodostaa takautuvasti mielekkäät ja yhtenäiset aikasarjat koko siltä ajalta, jolla tietokannassa on dataa.

Lue loppuun

Kirjastotilastojen mukautetut aikasarjat

Kirjastotilastojen visualisointi tarjoaa houkuttelevan, monipuolisen ja helpon tavan tarkastella kirjastotilastojen aikasarjoja. Käytettävissä on jo 15 vuoden data ja kiinnostavia kehitystrendejä on havaittavissa.

Kuntakartan muutosten aiheuttamat epäjatkuvuudet vaikeuttavat aikasarjojen tarkastelua. Syntyy hyppäyksiä, kun kuntaliitos tuokin yhtäkkiä lisää väestöä, toimipisteitä ja toimintaa. Kun kunta lakkaa olemasta, muodostuu katkoksia. Vuosina 1999-2014 on lakkautettu 143 kuntaa, joista muutama on jatkanut olemassa oloaan toisen nimisenä ja muussa muodossa.

Lue loppuun

Tilastoja ja aikasarjoja 2003-2012 suuralueittain

Tilastokeskuksen alueluokituksessa manner-Suomessa on neljä suuraluetta: Helsinki-Uusimaa, Etelä-Suomi, Länsi-Suomi sekä Pohjois- ja Itä-Suomi.  OKM:n yleisten kirjastojen tilastotietokannassa kunnat on ryhmitelty myös tämän jaon avulla.

Kaavioissa tarkastellaan kirjastopalvelujen saavutettavuutta sekä kirjastojen määrän ja pinta-alan että aukioloaikojen kautta.  Kirjastojen käyttöä esitetään käyntien ja lainojen kautta.  Kokoelmista tarkastellaan määrää, kiertoa ja uusiutumista. Kirjastojen taloudellisuutta ja tehokkuutta arvioidaan resurssien määrästä sekä käytöstä että käyttäjistä muodostettujen tunnuslukujen avulla.

Lue loppuun

Kuuden suurimman kaupungin kirjastotilastot 2003-2012

Opetus- ja kulttuuriministeriön tilastotietokantaan on kertynyt monipuolista dataa kirjastojen toiminnasta, suoritteista ja resursseista jo 14 vuodelta. Tiedot eivät muodosta aivan yhtenäisiä aikasarjoja koko tältä ajalta. Matka varrella on lisätty uusia tietoja. Esimerkiksi tilojen pinta-alatiedot on kerätty vasta vuodesta 2008 alkaen. Myös kuntaliitokset ja alueluokitusten muutokset aiheuttavat epäjatkuvuutta. Mutta koska kaikkien vuosien tiedot ovat käytettävissä excel-muodossa, niistä voi itse yhdistellä vertailukelpoisia sarjoja.

Olen tehnyt 10 vuoden aikasarjoja Suomen kuuden suurimman kaupungin (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Oulu ja Turku) tilastoista ja tunnusluvuista. Oulun tietoihin olen yhdistänyt ne kunnat, jotka liittyivät Oulun kaupunkiin vuoden 2013 alussa (Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii), sillä jo vuonna 2012 tämä kimppa oli tilastotietokannassa yhtenä kokonaisuutena. Ylikiiminki yhdistyi Ouluun vuonna 2009 ja sen tiedot on otettu mukaan sitä edeltäviltä vuosilta.

Lue loppuun