Kirjastoammattilaisista varastotyöntekijöiksi?

Varausmaksujen poistaminen on aiheuttanut Helsingissä dramaattisia seurauksia. Vuonna 2015 Helsingin kaupunginkirjaston varaushyllyihin toimitettujen varausten määrä nousi 23,6% (201 276 kappaletta) ja oli yhteensä 1 054 415 kappaletta. Vuoden 2016 alussa varaushyllyihin toimitettujen varausten määrä on jatkanut nousuaan. Määrä oli toukokuun lopussa noussut 16,9% edellisestä vuodesta.

Numeraaliset muutokset ovat näyttäviä, mutta ounastelemme myös kirjastopoliittisia seurauksia. Keskityn tässä muutamaan trendiin, mikä ei tarkoita etteivätkö kirjastoja haastaisi myös muut, ristiriitaisetkin ilmiöt. Trendit tuppaavat iskemään pahiten isossa kaupungissa, mutta lievempinä versioina niitä voi esiintyä muuallakin. Mikäli kirjastolakiluonnoksessa esitetty varausten maksuttomuus siirtyy lopulliseen lakiin – ja miksei siirtyisi – kohtaa moni kirjasto tässä ihmetellyt asiat jossain muodossa.

Helsingillä on kunnianhimoinen tavoite puolittaa logistiikan osuus asiakaspalvelutyöstä 20%:sta kymmeneen prosenttiin. Tätä varten olemme käynnistäneet valtaisan työprosessien uusiminen, joka etenee monella rintamalla, siksi hieman kömpien mutta etenee kuitenkin. Haluamme vapauttaa työaikaa useastakin syystä. Ennen kaikkea tarvitaan lisää aikaa sisältötyöhön käyttäjien parissa, aineiston avaamiseen eli luku- ja musiikkivalmentamiseen, tapahtumien tuottamiseen, verkkopalveluihin, viestintään, mediakasvatukseen ja muuhun vastaavaan. Haluamme siirtää asiakaspalvelutilanteiden fokuksen lainattavista/palautettavista esineistä ihmisten väliseen kommunikaatioon. Edelleen meitä ajaa muutoksiin se, että pitkien aukiolojen keskustakirjasto pitää hoitaa nykyisellä työvoimalla.

Kirjojen hyllytystä Laajasalon kirjastossa.Uudistustemme taivaalle on kuitenkin kohonnut melkoinen pilvi. Se syö työvoimasäästöjä sitä mukaa kuin yritämme niitä saada aikaan. Ongelma ovat maksuttomat varaukset yhdistettynä siihen, että Helmet-alueella noutamattomista varauksista ei tällä hetkellä peritä maksua. Nimenomaan se tilanne on sysännyt kirjastossamme liikkeelle pohdintoja, joita tässä referoin. (Noutamattomien varausten maksullistaminen on tietysti Helmetin sisäinen päätös, ja on tässä esillä vain laajemmat pohdinnat laukaisevana tekijänä.)

Varaukset ovat olleet Helsingissä maksuttomia vuoden 2015 alusta, kun muut Helmet-kirjastot siirtyivät maksuttomuuteen jo vuoden 2013 aikana. Kun noutamattomista varauksista ei sakoteta, elämme tilanteessa jossa kansalaiset voivat varailla huolettomasti. Mitä siitä on seurannut?

Lue loppuun

Kirjastot ovat itsessään osa avointa yhteiskuntaa / Kirjastot puolustavat avointa yhteiskuntaa

Aloitan tekijänoikeuksista, vaikka varsinainen aiheeni ovat Jyväskylän tapahtumat (ks Kirjastot.fi:n uutinen). Nämä molemmat ovat nimittäin indikaattoreita siitä, että kirjastojen yhteiskunnallinen painoarvo kasvaa ja näkyvyys lisääntyy. Alan sisällä tämä on keskustelun paikka: kirjastojen pitää kestää lisääntyvästä näkyvyydestä aiheutuvat paineet. Tematiikka oli esillä viimekesäisessä IFLA-konferenssissa, jossa sielläkin tuntui paikka paikoin pientä vetäytymisen henkeä näin isojen haasteiden edessä. Oman näkemykseni mukaan tässä on oltava aktiivinen. Piiloutuminen puhtaan ammatillisen asenteen taakse marginalisoi kirjastoja tilanteessa, jossa ne voivat sekä tehokkaasti puolustaa demokratiaa että lisätä omaa vaikuttavuuttaan.

Kirjastoalan keskiössä onkin jo keskusteltu tekijänoikeuksista, joissa kirjastot ovat maailmanlaajuisesti vankin käyttäjäpuolen puolustaja. Tämä hoidettiin varsin kunniakkaasti edellisen kansainvälisen tekijänoikeuksia puineen kierroksen aikana. Sama rooli kirjastojen pitää ottaa haltuun uudelleen –  ja tässä tapahtumien painopiste on kansainvälinen.

Sen sijaan kirjastojen puolustaminen sananvapauden fyysisinä paikkoina on hyvin paikallista ja haastaa jokaisen kirjaston miettimään omaa osuuttaan. Jyväskylän puukotus aktivoi tämän näkökulman. Käydyt keskustelut paljastivat mm. sen, että kirjastot ovat suomalaisille lähes pyhiä paikkoja: niiden rauhan rikkominen tuntui kuohuttavan tunteita voimallisesti, minkä voi lukea yhtä hyvin Facebook-keskusteluista kuin lukuisten lehtien pääkirjoituksista ja kolumneista.

Lue loppuun