Suomalaista kirjasto- ja kustannusalan yhteistyötä Frankfurtin kirjamessuilla

Ilmeisesti ensimmäistä kertaa Frankfurtin kirjamessujen historiassa ohjelmaan on päässyt myös kirjastoalan ääni. Helsingin kaupunginkirjaston ja Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin –hankkeen yhteistyö suomalaisen kustannusalan kanssa on kansainvälinen uutinen, sillä maassamme on pystytty kokeilemaan erilaisia lisensiointikäytäntöjä ja e-kirjan lainaustekniikkaa yhteisissä hankkeissa. Kokeilujen tulokset ovat olleet jo jonkin aikaa keskuskirjaston pilotoimana asiakkaiden käytössä.

Frankfurtissa suomalaista kirjastomaailmaa esitellään luennoin, keskusteluin ja mukana on myös kirjastoauto. Matkaan lähtevät Helsingin kaupunginkirjaston ja SSYK-hankkeen edustajat.

Helsingin kaupunginkirjaston e-informaatikko Marja Hjeltiä pyydettiin kirjoittamaan jo ennen messuja Saksan kirjastolehteen artikkeli suomalaisesta yhteistyöstä. Julkaisemme nyt Kirjastoalan keskiössä –blogissa jutun suomeksi ja toivomme, että se herättää uteliaisuutta ja keskustelua. Onko Finland cool näissä e-kirja-asioissakin?

Lue loppuun

Kirjasto kaikille -projekti tuo lisää äänikirjoja lähikirjastoihin

Olipa kerran pieni poika nimeltään Aleksi. Isä ja äiti lukivat Aleksille satuja pienestä pitäen ja pieni poika kasvoi isoksi kertomusten keskellä. Kouluikäisenä Aleksilla todettiin lukivaikeus. Siitä huolimatta poika luki paljon ja hänen lempipaikkansa oli Rikhardinkadun kirjasto Helsingissä. Nuorena aikuisena Aleksi menetti onnettomuudessa äkillisesti näkönsä. Kuntoutuminen vei aikansa. Vähitellen hän siirtyi äänikirjojen lukijaksi ja Celia-kirjaston asiakkaaksi. Rikhardinkadun kirjastoon Aleksi ei enää mennyt, se tuntui näkövammaiselle kaukaiselta paikalta.

Aleksin tarina on tosi. Pohjoismaisten arvioiden mukaan vähintään viidellä prosentilla väestöstä on Aleksin tapaan vaikeuksia lukea tavallista painettua kirjaa. Yleisimmät esteet painetun kirjan lukemisessa ovat lukivaikeus ja heikentynyt näkö tai näkövamma. Syitä on monia muitakin, kuten keskittymis- ja muistihäiriöt, reuma, ms-tauti, kehitysvammaisuus, afasia ym. Näille asiakkaille Celia-kirjasto tuottaa kirjallisuutta saavutettavassa muodossa: äänikirjoja, pistekirjoja, koskettelukirjoja. Leijonanosan tuotannosta ja lainauksesta muodostavat äänikirjat.

Lue loppuun

Huomioita IFLA:n Trend report –keskustelualoitteen pohjalta

Trend Report on kirjastoseurojen kansainvälisen liiton, IFLA:n (International Federation of Library Associations) kirjastojen tulevaisuutta koskeva keskustelualoite. Hanketta varten on koottu yhteen eri alojen asiantuntijoita hahmottamaan niitä yleisiä puitteita, joissa kirjastojenkin tulevaa kehitystä olisi mahdollista pohtia. Tavoitteena on keskustelun laajentaminen IFLA:n jäsenjärjestöjen, siis myös esimerkiksi suomalaisten kirjastoseurojen piiriin. Suomen kirjastoseura onkin ”jalkauttamassa” Trend reportia suomalaiselle kirjastoalalle (ks. tiivistelmä 14.10.2013 kokouksesta).

Trend report –aloitteen esittely ja kommentointi tässä perustuu pääosin hankkeen sivujen kautta saatavissa olevaan, selvästi varsinaiseksi keskustelun synnyttäjäksi tarkoitettuun asiakirjaan Riding the Waves or Caught in the Tide? Navigating the Evolving Information Environment. Insigths from the IFLA Trend Report (jatkossa Insights-asiakirja). Paikka paikoin kannattaa kuitenkin vilkaista toistakin hankkeeseen liittyvää, laajempaa asiakirjaa, International Federation of Library Associations Trend Report 2013 – Literature Review (jatkossa Kirjallisuuskatsaus).

(Näistä Insights-asiakirja on avoimesti luettavissa ja löytyy osoitteessa http://trends.ifla.org/insights-document. Kirjallisuuskatsaukseen pääsy taas edellyttää tilin luomista ja kirjautumista IFLA:n sivuille, mikä onnistuu IFLA:n jäsenjärjestön jäsentunnuksen avulla, siis esimerkiksi Kirjastolehdestä osoitetarrasta löytyvän Suomen kirjastoseuran jäsennumeron avulla, mihin kuitenkin pitää lisätä eteen FI-.)

Viisi megatrendiä ja konkreettisemmin kirjastoa koskevia huomautuksia

Asiakirjan sisältää viisi erikseen esiteltyä ”korkean tason trendiä” (high level trends) tai, voisimme ehkä sanoa, megatrendiä:

TREND 1: New Technologies will both expand and limit who has access to information, missä korostetaan ”informaation” (= datan, tiedon, viestinnän, dokumentaation?) lisääntymistä, mikä korostaa informaatiolukutaidon tai –taitojen merkitystä.

TREND 2: Online Education will democratise and disrupt global learning, missä oppimisresurssien laajeneminen ja helpompi tavoitettavuus korosta elinikäisen oppimisen merkitystä.

TREND 3: The boundaries of privacy and data protection will be redefined, missä niin hallitukset kuin yrityksetkin saavat kenoja koota massiivisesti dataa, mikä vaarantaa tieto- tai yksityisyydentietosuojaa.

TREND 4: Hyper-connected societies will listen to and empower new voices and groups, missä optimistisesti esitetään, kuinka avautuu uusia mahdollisuuksia uudenlaisille yhteisöille ja erilaisille “yhden asian liikkeille”, samoin kuin hallinnon uudella tavoin mahdollisen avoimuuden merkitystä.

TREND 5: The global information environment will be transformed by new technologies jatkaa “hyper-connected” –tematiikkaa tuomalla esiin uuden tekniikan mahdollisuuksia (niin 3D-tulostusta, automaattista kääntämistä kuin mobiilimahdollisuuksiakin).

Lue loppuun