Kirjastojen ympäristötietoisuudesta – tai tiedottomuudesta

Ajattelemme mielellämme, että kirjastot ovat ympäristötietoisia ja -ystävällisiä. Muut saastuttavat, tuhlaavat luonnonvaroja ja yllyttävät kuluttamaan, mutta kirjastot ovat kierrättäneet aineistoja jo yli vuosisadan ja hillitsevät muutenkin kulutusta. Kaikkien ei esimerkiksi tarvitse ostaa oma tietokonetta tai printteriä, koska kirjaston laitteet ovat käytettävissä. Tavallaan tämä on totta, mutta samalla se on johtanut hieman ylimieliseen asenteeseen: ”olemme jo niin hyviä, ettei meidän tarvitse tehdä mitään”.

Omahyväisyyden sokaisemana on jäänyt huomaamatta tosiasia, ettei kirjastoille ole olemassa mitään ympäristöystävällisyyden kriteereitä. Asiasta ei edes käydä keskustelua, koska se on olevinaan itsestäänselvyys.1 Eipä vain ole. Tänä päivänä ei enää riitä, että kuvittelemme olevamme ympäristöystävällisiä sillä perusteella, että kirjastosta lainataan kirjoja ja muita aineistoja tai että tilamme ovat yhteiskäytössä. Olisi ehkä myös syytä miettiä pitävätkö nämä argumentit lainkaan paikkansa. Kirjastot ovat kierrättäneet aineistojaan yli vuosisadan, mutta tänä aikana kirjastot ovat myös aloittaneet aineistojen muovittamisen, kuljetukset ympäri kuntaa ja aineistojen elinkaarikin on lyhentynyt. Eivätkö kirjastot ole tavallaan siirtyneet hanki, kierrätä kerran ja heitä pois kulttuuriin? Toisaalta ei ole olemassa mitään vakiintunutta tapaa vertailla paperisen kirjan ja e-aineistojen eroja2 tai arvioida yhteisen tilan tai jaetun tekniikan ympäristövaikutuksia. Paitsi tietysti mutu-tuntuma, jonka mukaan kaikki tarvittava on jo tehty.

Lue loppuun

Ajatuksia herättävä kirjastokiertue Tanskaan ja Ruotsiin

DOKK1
DOKK1-kirjaston tiloista oli huikeita näkymiä kaupunkiin ja merelle.

Kirjastoalan asiantuntijoita Inkoosta Ivaloon matkusti opintomatkalle Tanskaan ja Ruotsiin  marraskuun vaihteessa. Kiertomatkalla joukkue tutustui Tanskan uusiin sekä  uudistettuihin kirjastoihin ja piipahti myös Ruotsin puolella  Malmössä. Mukaan tarttui uusia ideoita ja ajatuksia, mutta jotkin asiat jäivät myös mietityttämään.

Vierailu maailman parhaaseen kirjastoon

Kirjastomatka alkoi Århusista, jossa sijaitsee kansainvälisen kirjastoseura IFLA:n Maailman paras kirjasto 2016 -tittelin saanut DOKK1 -kirjasto. Kirjasto valmistui vuonna 2015, mutta oli jo nyt ulkoseinän materiaalivirheen vuoksi rakennustelineiden alla.

Kirjasto vaikutti kävijään järeällä mutta ilmavalla olemassaolollaan. Talo oli korttelin kokoinen ja betoniseinät hohkasivat harmaata. Talossa oli silti mukava ja valoisa tunnelma, ei teollinen, kuten betonista voisi päätellä. Aulatilaa pehmensi
lämmintä henkivä tummanruskea puuseinä.Ihmiset olivat vallanneet talon. Heitä asioi aulassa sijaitsevassa kansalaispalvelussa, kirjaston neuvontatiskillä, kahvilassa,
suuressa ja avoimessa auditorioaulassa ja ikkunoiden edessä sijaitsevilla näköalapaikoilla.

Lue loppuun

Kirjastoammattilaisista varastotyöntekijöiksi?

Varausmaksujen poistaminen on aiheuttanut Helsingissä dramaattisia seurauksia. Vuonna 2015 Helsingin kaupunginkirjaston varaushyllyihin toimitettujen varausten määrä nousi 23,6% (201 276 kappaletta) ja oli yhteensä 1 054 415 kappaletta. Vuoden 2016 alussa varaushyllyihin toimitettujen varausten määrä on jatkanut nousuaan. Määrä oli toukokuun lopussa noussut 16,9% edellisestä vuodesta.

Numeraaliset muutokset ovat näyttäviä, mutta ounastelemme myös kirjastopoliittisia seurauksia. Keskityn tässä muutamaan trendiin, mikä ei tarkoita etteivätkö kirjastoja haastaisi myös muut, ristiriitaisetkin ilmiöt. Trendit tuppaavat iskemään pahiten isossa kaupungissa, mutta lievempinä versioina niitä voi esiintyä muuallakin. Mikäli kirjastolakiluonnoksessa esitetty varausten maksuttomuus siirtyy lopulliseen lakiin – ja miksei siirtyisi – kohtaa moni kirjasto tässä ihmetellyt asiat jossain muodossa.

Helsingillä on kunnianhimoinen tavoite puolittaa logistiikan osuus asiakaspalvelutyöstä 20%:sta kymmeneen prosenttiin. Tätä varten olemme käynnistäneet valtaisan työprosessien uusiminen, joka etenee monella rintamalla, siksi hieman kömpien mutta etenee kuitenkin. Haluamme vapauttaa työaikaa useastakin syystä. Ennen kaikkea tarvitaan lisää aikaa sisältötyöhön käyttäjien parissa, aineiston avaamiseen eli luku- ja musiikkivalmentamiseen, tapahtumien tuottamiseen, verkkopalveluihin, viestintään, mediakasvatukseen ja muuhun vastaavaan. Haluamme siirtää asiakaspalvelutilanteiden fokuksen lainattavista/palautettavista esineistä ihmisten väliseen kommunikaatioon. Edelleen meitä ajaa muutoksiin se, että pitkien aukiolojen keskustakirjasto pitää hoitaa nykyisellä työvoimalla.

Kirjojen hyllytystä Laajasalon kirjastossa.Uudistustemme taivaalle on kuitenkin kohonnut melkoinen pilvi. Se syö työvoimasäästöjä sitä mukaa kuin yritämme niitä saada aikaan. Ongelma ovat maksuttomat varaukset yhdistettynä siihen, että Helmet-alueella noutamattomista varauksista ei tällä hetkellä peritä maksua. Nimenomaan se tilanne on sysännyt kirjastossamme liikkeelle pohdintoja, joita tässä referoin. (Noutamattomien varausten maksullistaminen on tietysti Helmetin sisäinen päätös, ja on tässä esillä vain laajemmat pohdinnat laukaisevana tekijänä.)

Varaukset ovat olleet Helsingissä maksuttomia vuoden 2015 alusta, kun muut Helmet-kirjastot siirtyivät maksuttomuuteen jo vuoden 2013 aikana. Kun noutamattomista varauksista ei sakoteta, elämme tilanteessa jossa kansalaiset voivat varailla huolettomasti. Mitä siitä on seurannut?

Lue loppuun

Kirjasto vai kansalaispalvelu? Palvelumuotoilua tutkimassa Englannissa ja Tanskassa

Helsingin kaupunginkirjasto – Yleisten kirjastojen keskuskirjasto ja opetus- ja kulttuuriministeriö järjestivät noin 50 kirjastoammattilaiselle ajatuksia herättäneen matkan Englannin ja Tanskan kirjastoihin lokakuun lopulla. Matka on herättänyt ajatuksia erityisesti kirjaston asemasta kunnassa ja asukkaiden elämässä.

Julkaisemme Rantasalmen kirjastonjohtaja Jenni Jorun ajatuksia matkan annista ja samalla herättelemme keskustelua suomalaisten kirjastojen muutoksen suunnasta. Englannin ja Tanskan antia ovat jo käsitelleet kirjastosihteeri Jan Nyström Pukkilan kirjastosta laajassa blogissaan sekä Mikkelin kirjastotoimenjohtaja Virpi Launonen Kirjastolehdessä. Liitämme nämä kirjoitukset kommenteiksi blogi-ketjuumme ja toivomme, että niidenkin innoittamana keskustelua syntyy akselilla kirjasto-vai-kansalaispalvelu.
Kirjastot.fi-toimitus

#UK-DK 2015

19.10.2015, suden hetki, viitostien risteys jossakin Juvan takana. Etelä-Savon Lumpeet Mikkelistä, Joroisista, Juvalta ja Mäntyharjusta hyppäävät autoon ja liittyvät muutamaa tuntia ja yhtä yliajettua pöllöä myöhemmin viisikymmenpäiseen seurueeseen tutustuakseen Lontoon, Birminghamin, Aarhusin, Helsingørin ja Taarnbyn kirjastoihin Englannissa ja Tanskassa. Reissu on kiinnostanut: Helsingin kaupunginkirjaston emännöimä matka on täyttynyt viikossa ja rannalle on jäänyt nelisenkymmentä. Projektipäällikkö Kristina Virtanen kertoo, että OKM on ilmaissut tyytyväisyytensä siihen, että edustusta on niin isoista kuin pienistäkin kirjastoista ja eri puolilta Suomea.

Lue loppuun

Kirjaston urban office

Kirjasto työskentelytilana vaikuttaa olevan ajankohtainen puheenaihe. Se ei kuitenkaan ole niinkään uusi ilmiö. Kuten kaikki varmasti tiedämme, kirjaston tiloja on kautta aikojen käytetty työskentelemiseen.

Opiskelijat ovat tuttu näky kirjastojen lukusaleissa. Tämä tapahtuu sykleissä ja salit saattavat ammottaa tyhjyyttään sesongin ulkopuolella. Tilojen hukkakäyttöä? Tämä särähtää korvaan tietenkin juuri nyt, kun juustohöylä käy ja kirjastojen olemassaolosta käydään monenlaista keskustelua.

Kirjaston tilat ovat löytäneet kuitenkin jo nyt uusia käyttäjiä. Artikkeli aiheesta YLE:n sivuilla: Professori: Lähikirjastoja lakkauttamalla kunnat tekevät karhunpalveluksen – yrittäjille

Lue loppuun

Kokemuksia omatoimikirjastoista

Itsepalvelukirjasto, omatoimikirjasto tai “avoin kirjasto” – näin kuvataan hieman eri painotuksin kirjastotoimintaa tilassa, jossa ei ole henkilökuntaa paikalla.   Omatoimikirjastoissa pääsy kirjastotilaan edellyttää yleensä tunnistautumista, lainaaminen ja palauttaminen tapahtuvat automaateilla ja tilaa valvotaan etävalvonnalla – usein myös asiakkaiden sosiaalisen kontrollin täydentämänä.   Suomessa yleisten kirjastojen omatoimikirjastotoimintaa tilastoidaan ensimmäisen kerran tilastovuodesta 2014 alkaen.

Tanskassa omatoimikirjastotoiminta alkoi vuonna 2004.  Vuonna 2013 180 toimipisteessä 450 toimipisteestä oli omatoimikirjastoaukioloaikoja, etenkin iltaisin (SLQ 3/2013).  On selvää, että omatoimikirjastotoiminta tulee Suomessakin kasvamaan sekä toiminnan kehittämisen että säästöpaineiden vuoksi.

Omatoimikirjastoista on keskusteltu kiivaastikin kirjastoalan foorumeilla. Keräsimme keskustelun pohjaksi suomalaisilta yleisiltä kirjastoilta kokemuksia omatoimikirjastoista.  Avauspuheenvuorossa Antti Pakarinen pohtii omatoimikirjaston olemusta yleisemmin. Tässä mainittujen kuntien  lisäksi omatoimikirjastotoimintaa on aloitettu ainakin Jyväskylässä. (Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Kirjastohakemistosta.)
Kirjastot.fi-toimitus

180 of Denmark’s 450 libraries are now open libraries – and more ar – See more at: http://slq.nu/?article=volume-46-no-3-2013-5#sthash.danYDZOx.dpuf
180 of Denmark’s 450 libraries are now open libraries – and more ar – See more at: http://slq.nu/?article=volume-46-no-3-2013-5#sthash.danYDZOx.dpuf

 

Lue loppuun

Kuulokulmia kirjastoon

Avaa korvasi, pysähdy ja kuuntele, millaisia ääniä kirjastossa oikeastaan kuuluu. Tätä pientä koetta olen toistanut alkuvuoden eri kirjastoissa tehdessäni esiselvitystä kirjaston äänimaisemasta. Hanke on Helsingin kaupunginkirjaston vetämä ja tarkoituksena on käynnistää laajempi kansallinen tutkimus syksyllä, kunhan vain saamme rahoituksen kuntoon. Henkilökohtaiset testitulokseni ovat olleet mielenkiintoisia.

Kukaan ei myönnä mielellään olevansa rajoittunut. Olen aina kuvitellut tarkastelevani asioita monista näkökumista – ja siksi oli hieman noloa huomata, että kuulokulma on puuttunut kokonaan. Tosin voin lohduttautua sillä, etten ilmeisestikään ole ainoa: näköaisti on dominoiva koko kulttuurissamme. Mietimme jatkuvasti miltä asiat näyttävät ja vain harvoin miltä ne kuulostavat. Ihmiset eivät yksinkertaisesti avaa ääntään tai korviaan seisoessaan aamulla puolituntia peilin edessä.

Lue loppuun