Kirjasto kaikille -projekti tuo lisää äänikirjoja lähikirjastoihin

Olipa kerran pieni poika nimeltään Aleksi. Isä ja äiti lukivat Aleksille satuja pienestä pitäen ja pieni poika kasvoi isoksi kertomusten keskellä. Kouluikäisenä Aleksilla todettiin lukivaikeus. Siitä huolimatta poika luki paljon ja hänen lempipaikkansa oli Rikhardinkadun kirjasto Helsingissä. Nuorena aikuisena Aleksi menetti onnettomuudessa äkillisesti näkönsä. Kuntoutuminen vei aikansa. Vähitellen hän siirtyi äänikirjojen lukijaksi ja Celia-kirjaston asiakkaaksi. Rikhardinkadun kirjastoon Aleksi ei enää mennyt, se tuntui näkövammaiselle kaukaiselta paikalta.

Aleksin tarina on tosi. Pohjoismaisten arvioiden mukaan vähintään viidellä prosentilla väestöstä on Aleksin tapaan vaikeuksia lukea tavallista painettua kirjaa. Yleisimmät esteet painetun kirjan lukemisessa ovat lukivaikeus ja heikentynyt näkö tai näkövamma. Syitä on monia muitakin, kuten keskittymis- ja muistihäiriöt, reuma, ms-tauti, kehitysvammaisuus, afasia ym. Näille asiakkaille Celia-kirjasto tuottaa kirjallisuutta saavutettavassa muodossa: äänikirjoja, pistekirjoja, koskettelukirjoja. Leijonanosan tuotannosta ja lainauksesta muodostavat äänikirjat.

Tavoittaako Celia kaikki äänikirjoja tarvitsevat asiakkaat?

Celian toiminta perustuu Suomen tekijänoikeuslakiin, jonka 17. pykälä mahdollistaa saavutettavan kappaleen valmistamisen julkaistusta kirjallisesta teoksesta ilman tekijän nimenomaista lupaa:

”Näkövammaisille ja muille, jotka vamman tai sairauden vuoksi eivät voi käyttää teoksia tavanomaisella tavalla, saa valmistaa kappaleita julkaistusta kirjallisesta teoksesta, sävellysteoksesta tai kuvataiteen teoksesta – -”

Kuinka hyvin Celia-kirjasto tavoittaa ihmisiä ympäri Suomen? Kuvassa on merkitty maakunnittain potentiaalisten asiakkaiden lukumäärä, jonka on laskettu olevan viisi prosenttia väestöstä. Prosenttiluvulla on merkitty se osuus, joka on nykyisin Celian asiakkaita. Kuva kertoo, että saavutettavaa aineistoa tarvitsee huomattavasti isompi joukko ihmisiä kuin mitä Celia pystyy nykyisellä toiminnallaan tavoittamaan.

Celian asiakkaat

Kuva : Celia-kirjaston nykyiset asiakkaat (punaisella, %) ja potentiaaliset asiakkaat (vihreällä) maakunnittain (lokakuu 2013)

Pilottikirjastot kehittävät malleja asiakaspalveluun

Potentiaalisten asiakkaiden tavoittamiseksi aikaisempaa paremmin olemme käynnistäneet Kirjasto kaikille -kumppanuusprojektin, joka syventää yleisten kirjastojen ja Celian yhteistyötä. Projektissa sisältöinä ovat Celian lainattavat äänikirjat ja pääkohderyhmät ovat ikääntyneet heikkonäköiset sekä lapset ja aikuiset, joilla on lukivaikeus.

Projektissa on mukana yli 30 pilottikirjastoa ympäri Suomen. Yhdessä kirjastojen kanssa etsimme hyvät käytännöt äänikirjojen lainaamiseen ja käytön opastamiseen. Tarkoituksena on ohjata asiakkaita erityisesti verkkopalvelun käyttöön. Vertailukohtaa ja käytännön kokemuksia haetaan Ruotsista, jossa yleiset kirjastot ovat vastanneet paikallisen Celian eli MTM:n (Myndigheten för tillgängliga medier) tuottamien äänikirjojen lainaamisesta asiakkaille jo 1980-luvulta lähtien. Kehitettyjä käytäntöjä jalkautetaan laajemmin kirjastoihin projektin päättymisen jälkeen syksystä 2015 eteenpäin.

Celian äänikirjat tuovat merkittävän lisän yleisten kirjastojen äänikirjavalikoimaan. Celian koko kirjatuotanto on digitalisoitu ja käytettävissä verkkopalvelun kautta. Digitaalinen arkisto koostuu tällä hetkellä noin 40 000 teoksesta ja uusia äänikirjoja tuotetaan lainattavaksi noin 1000 vuodessa.

Lainsäädäntöön perustuen Celian tuottamaa aineistoa lainataan jatkossakin rajatulle kohderyhmälle. Nämä asiakkaat löytävät kirjastosta paljon muutakin tekemistä kuin äänikirjojen lainaamisen. Kirjastot ympäri maan uudistuvat parhaillaan ja etsivät aktiivisesti keinoja palvella eri tavoin kaikkia alueensa asukkaita. Nykyinen kirjasto tarjoaa hyvät aukioloajat, henkilökohtaista asiakaspalvelua ja muhkean kattauksen sisältöjä, joista hyötyvät myös Celian kohderyhmiin kuuluvat asiakkaat.

Muutosta lakiin ja asenteisiin?

Kirjallisuuden, tarinoiden ja tiedon maailmoihin pääsee myös äänikirjan kautta. Äänikirjan lukeminen on rinnakkainen muoto painetun tekstin lukemiselle. Edelleen kuitenkin äänikirjojen hyötyjen tuntemus on heikkoa. Esimerkiksi monet lapset, joilla on lukivaikeus selvittävät koulunsa vanhempien ääneen lukemisen avulla.

Äänioppikirjoja on saatavilla Celiasta ja yleiset kirjastot ympäri Suomen voisivat olla avainasemassa kertomassa oman alueensa kouluille äänikirjojen käytöstä. Äskettäin julkaistun laajan suomalaistutkimuksen mukaan äänioppikirjoista on myös tutkittua hyötyä. Tutkimuksen perusteella 95 % oppilaista koki, että äänioppikirjoista oli ollut hyötyä. Oppilaat kertoivat oppivansa paremmin kuuntelemalla, ymmärtävänsä lukemaansa paremmin kuin ennen ja pystyvänsä lukemaan ilman ulkopuolista apua.

Äänikirjoille ja muulle saavutettavalle materiaalille on iso tilaus. Valitettavasti nykyinen yleisten kirjastojen toimintaa koskeva kirjastolaki ei mainitse saavutettavia aineistomuotoja tai kirjastopalvelun saavutettavuutta yleensä. Parhaillaan käynnissä olevaan kirjastolain uudistustyöhön on toivottavasti tulossa muutosta tältä osin.

Projektin puitteissa haluaisimme innostaa kirjastot myös laajemmin pohtimaan kirjastopalveluiden ja sisältöjen saavutettavuutta. Saavutettavuuteen voivat kuulua helppokulkuinen, visuaalisilla opasteilla merkitty kirjastotila sekä erilaiset sisällöt ja palvelut, kuten äänikirjat ja vertaisryhmien tekemät opastukset. Tärkeää on myös purkaa henkisiä esteitä. Halu viihtyä, lukea, oppia, tehdä ja kuluttaa kulttuuria on meidän kaikkien yhteinen.

Rauha Maarno

Rauha Maarno
Projektipäällikkö, Celia-kirjasto

Lisätietoja:
Kuismanen, Milka & Holopainen, Leena. Daisy-äänioppikirjat opiskelun tukena : selvitys äänioppikirjojen käytöstä ja mahdollisuuksista perusopetuksen oppilaiden opetuksessa Suomessa. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Education, Humanities, and Theology. ,9. Itä-Suomen yliopisto,2014. (Saatavilla: epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1329-6/)
Lisätietoa Kirjasto kaikille –projektista: www.celia.fi/kirjastokaikille

Kirjastokaista.fi:n aiheeseen liittyviä videoita:


Celia-kirjaston esittely

Yksi vastaus artikkeliin ”Kirjasto kaikille -projekti tuo lisää äänikirjoja lähikirjastoihin

  1. Kirjastot ovat muutoksessa

    Rauha Maarno nostaa kirjoituksessaan esille kirjastojen mahdollisuudet palvella erilaisia asiakkaita. Perinteisesti on tapana ajatella, että kirjastot ovat lukutoukkia varten. Niitä varten, joilta lukeminen sujuu. Sen sijaan niiden, joilta lukeminen syystä tai toisesta ei luonnistu, oletetaan tekevän jotakin muuta kuin suuntaavan askeleensa lähikirjastoon.

    Tämän ajatuksen Maarno haastaa oivaltavasti. Kirjastot ovat muutoksessa, sillä valtakunnallisesti lukeminen vähenee. Kirjastot etsivät paikkansa muutoksessa – ja samalla myös uusia asiakkaitaan. Uudet asiakkaat eivät välttämättä ole lukutoukkia ja kirjaintoilijoita, joille kirjastot ovat tottuneet palveluitaan tarjoamaan. He ovat niitä, joille lukeminen tuottaa vaikeuksia. Äänikirjojen lisäksi uudet lukijat tarvitsevat myös selkokirjoja, joita onneksi yhä useammin löytyy kirjaston hyllyistä.

    Muutoksessa ja uusien asiakkaiden palvelemisessa kirjastot tarvitsevat tukea ja apua. Celia-kirjaston osaamista kannattaa tässä yhteydessä hyödyntää. On hieno asia, että Celian äänikirja-aineistot ovat vähitellen tulossa myös yleisistä kirjastoista lainattaviksi.

    Kirjastoilla on mahdollisuus tuoda lukemisen riemu uudenlaisille lukijoille, esimerkiksi selkokieltä tarvitseville lukijoille. Yksi keino lisätä selkokielen kohderyhmien lukuintoa on lukutukitoiminta, missä kirjastot voivat omaksua vahvan roolin. Lukutuki on vammais- tai vanhushuollon työntekijä, jonka yhtenä työtehtävänä on auttaa asiakkaita lukemisessa. Asiakkaalla voi olla muistisairauden tai kehitysvamman vuoksi vaikeuksia lukea itse, joten hän tarvitsee lukemiseensa tukea. Lukutuet lukevat säännöllisesti ääneen sekä ryhmille että yksittäisille henkilöille, käyvät asiakkaiden kanssa kirjastossa tai lainaavat heille selkokirjoja ja muuta sopivaa materiaalia. Ruotsissa kehitettyä lukutukitoimintaa levitetään asumis- ja päivätoimintayksiköihin. Tavoitteena on, että lukemisesta tulisi säännöllinen ja itsestään selvä osa hoiva-alan arkea. Taustalla on ajatus, että jokaisella on oikeus kirjallisuuteen, uutisiin ja tietoihin, vaikka lukeminen olisi vaikeaa tai jopa mahdotonta. Lukutukitoimintaa tukevat myös hoivayksiköiden kokemukset säännöllisen lukemisen monista hyödyistä. Kirjastojen ja lukutukien yhteistyö on keskeistä lukutukitoiminnan levittämisessä ja ylläpitämisessä.

    Kirjastolaki ei tunne saavutettavia aineistoja tai kirjastopalvelun saavutettavuutta, kirjoittaa Maarno. Se on suuri puute. Kuntaliitto järjesti juuri tammikuun lopussa yhdessä Selkokeskuksen kanssa seminaarin, jossa käsiteltiin kuntien julkisten palveluiden selkokielisyyttä ja saavutettavuutta. Saavutettavuus on tulossa rytinällä kaikkiin kuntapalveluihin, joten kirjastot eivät voi jäädä sen ulkopuolelle. Kirjastojen kohdalla saavutettavuus tarkoittaa paitsi uusia aineistoja (selkokirjoja, äänikirjoja, isotekstisiä kirjoja) myös valmiutta kohdata uudenlaisia lukijaryhmiä. Kirjasto kaikille -projekti on hyvä avaus tällä tiellä.

    Leealaura Leskelä

    Selkokeskuksen johtaja

    Johanna von Rutenberg
    LL-Centerin Lukutuki–Läsombud-hankkeen projektipäällikkö

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *