Kirjastotilastojen mukautetut aikasarjat

Kirjastotilastojen visualisointi tarjoaa houkuttelevan, monipuolisen ja helpon tavan tarkastella kirjastotilastojen aikasarjoja. Käytettävissä on jo 15 vuoden data ja kiinnostavia kehitystrendejä on havaittavissa.

Kuntakartan muutosten aiheuttamat epäjatkuvuudet vaikeuttavat aikasarjojen tarkastelua. Syntyy hyppäyksiä, kun kuntaliitos tuokin yhtäkkiä lisää väestöä, toimipisteitä ja toimintaa. Kun kunta lakkaa olemasta, muodostuu katkoksia. Vuosina 1999-2014 on lakkautettu 143 kuntaa, joista muutama on jatkanut olemassa oloaan toisen nimisenä ja muussa muodossa.

Esimerkki: tilastotietokannassa Seinäjoen väestökehitys näyttää tältä. Valinta_163

Kirjastot ovat tehneet alueellista yhteistyötä pitkään. Joidenkin kunnankirjastojen tilastotiedotkin on yhdistetty. Silloin kunnat näkyvät tilastotietokannassa ”+”-merkillä yhdistettyinä, eikä niiden jäsenkuntien tilastoja ole enää käytettävissä erikseen. Nämäkin alueet ovat vuosien mittaan muuttuneet.

Olen koonnut yhtenäistetyt aikasarjat, joissa tilastotietokannan data on vuoden 2014 mukaisen kunta- maakunta- ja suuraluekartan rajoissa. Olen siis koonnut yhteen laskennallisia liitoskuntia. Niin voidaan muodostaa takautuvasti mielekkäät aikasarjat koko siltä ajalta, jolla tietokannassa on dataa. Aikasarjoja voi tarkastella yhtenäisinä.

Tästä datasta ole koonnut 11 liitos- tai yhteistoimintakirjaston tunnuslukuja ja vertailut niitä sekä maakuntien että koko maan kehitykseen. Koosteessa ovat mukana Hämeenlinna, Joensuu, Kouvola, Kuopion alue, Mikkelin alue, Oulu, Raasepori, Salo, Sastamala, Savonlinna ja Seinäjoki.

Seinäjoen mukautetussa aikasarjassa ovat mukana myös Peräseinäjoki, joka liitettiin Seinäjokeen 2005 sekä Nurmo ja Ylistaro, jotka liitettiin Seinäjokeen 2009. Väestökäyrässä ei näy enää portaita. (Huomaa myös eri asteikko kuin edellä.

Valinta_162

 

 

 

 

 

 

Koosteessa mukana olevia 11 kirjastoa ei näytä yhdistävän mikään muu kuin se, että ne ovat käyneet läpi kuntaliitoksia. Suhteessa maakuntansa tai valtakunnan keskiarvokäyriin niiden käyrät voivat sijaita yläpuolella, alapuolella tai suunnilleen samalla kohdalla. Mutta lisäksi 15 vuoden kehityssuunnan kuvaaja saattaa olla samansuuntainen tai erisuuntainen kuin maakunnan tai koko maan kuvaaja.

Oulu ja Seinäjoki ovat näiden 11 kaupungin joukossa suurimman väestönkasvun alueita. 15 vuodessa asukasluku on noussut Oulussa 26 % ja Seinäjoella 21 %. Kouvolassa ja Savonlinnassa taas väki on vähentynyt eniten (-6 ja -10 %). Raasepori ja Sastamala taas ovat jääneet eniten jälkeen oman maakuntansa väestökehityksestä.

Tilastot koottuna löytyvät Kirjastot.fi:n Pro-osion Yleisten kirjastojen tilastoja – sivulta. 11 kaupungin aikasarjat ovat pdf-tiedostoina, mutta vastaava data on myös yhtenä excel-tiedostona.

Jouni Juntumaa

Jouni Juntumaa
Erikoissuunnittelija
Helsingin kaupunginkirjasto

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *