Kuntaliitokset ja kirjastokimpat kirjastotilastoissa

Yleisten kirjastojen tilastotietokanta sisältää 16 vuoden ajalta kirjastodataa, jota voi tutkia myös havainnollisen visualisointinäkymän kautta. Kuntaliitokset aiheuttavat aikasarjoihin kuitenkin katkoksia, jotka peittävät näiden liitosten mahdolliset vaikutukset. Lisäksi usean yhteistyöalueeseen liittyneen kirjaston tilastot katoavat aikasarjoista, koska ne sisältyvät kimpan tilastoihin. Ovatko kuntaliitokset ja kimpat vaikuttaneet kirjastojen toimintaan?

Vuosina 1999-2015 lakkautettiin 147 kuntaa. Muutama on jatkanut olemassaoloaan toisen nimisenä ja muussa muodossa. Olen tehdyt yhdistetyt aikasarjat kuntakartan kaikista muutoksista sekä kimppamuutoksista (silloin kun ne näkyvät tilastoyksikköjen tasolla) ja koonnut yhteen laskennallisia liitoskuntia. Niin voidaan muodostaa takautuvasti mielekkäät ja yhtenäiset aikasarjat koko siltä ajalta, jolla tietokannassa on dataa.

Kokosin 12 liitoskunnan tilastoja powerpoint-muotoon. Koosteessa ovat mukana Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kouvola, Kuopion alue, Mikkelin alue, Oulu, Raasepori, Salo, Sastamala, Savonlinna ja Seinäjoki. Joidenkin liitoskuntien historiaan sisältyy sekä kuntien lakkautuksia että kimppaliittymiä.

Kuntaliitoksen tai yhteistyön vaikutusta ei oikeastaan voi arvioida ilman tietoa vaihtoehdosta. Mitä olisi tapahtunut, jos liitosta tai kimppaa ei olisi tehty? Ilman tätä ulottuvuuttakin liitoskunta voi kuitenkin hyötyä yhtenäistetystä aikasarjasta ja vertailusta muihin aluetasoihin. Olen liittänyt kaavioihin myös maakunnan ja Suomen vastaavat kuvaajat.

Oulu ja Seinäjoki ovat 12 tarkastellun kaupungin joukossa suurimman väestönkasvun alueita. Kouvolassa ja Savonlinnassa taas väki on vähentynyt eniten. Kaikkien neljän kaupungin kehitys heijastelee oman maakuntansa suuntaa. Raasepori ja Sastamala taas ovat jääneet eniten jälkeen oman maakuntansa väestökehityksestä.
Joensuu, Kuopio, Mikkeli ja Oulu on yhtenäistetty sekä kuntaliitosten että kimppojen osalta. Esimerkiksi Oulun seudulla kirjastojen yhteistyö edelsi myöhemmin toteutuneita kuntaliitoksia.

Esimerkkinä Jyväskylä

Jyväskylän mukautetussa aikasarjassa on vuosilta 1999-2008 mukana Jyväskylän mlk ja Korpilahti (kunnat lakkautettu 2009).

”Liitos-Jyväskylän” asukasluku on kasvanut koko tarkastelujakson ajan. Kasvu on ollut jyrkempää kuin koko maakunnassa tai Suomessa. Keski-Suomen väestömuutos taas on ollut samanlaista kuin koko maassa keskimäärin.

Asukasluku, suhteellinen muutos

Samaan aikaan Jyväskylän seudun kirjastojen lukumäärä on pysynyt suunnilleen entisellään, vaikka niin Keski-Suomesta kuin koko maasta toimipisteitä on kadonnut.

Pää- ja sivukirjastoja, suhteellinen muutos

Asukaskohtainen lainaus on Jyväskylässä ollut maan keskitason yläpuolella. Kaikkien kolmen kuvaajan muoto on samantapainen. Keski-Suomessa ja Jyväskylässä huippukohta osui vuosiin 2002-2003. Muualla maassa lakipiste oli vasta vuonna 2004.

Kokonaislainaus / Asukas

Henkilötyövuosien määrä asukasta kohti on laskenut Jyväskylässä jyrkemmin kuin muualla maassa. Lähtötaso oli maan keskiarvoa korkeammalla, mutta tällä vuosikymmenellä se painui sen alapuolelle.

Henkilötyövuosia, kirjaston palkkaamat / 1000 asukasta

Tilakustannuksia on tilastoitu vasta vuodesta 2010 alkaen. Aikavälillä näkyy, että koko maan trendi on tilakustannusten osuuden kasvu. Jyväskylässä ja Keski-Suomessa sama trendi on vielä selvempi.

Tilaskustannukset / asukas

Tilastot koottuna löytyvät Tilastoraportteja: Yleisten kirjastojen tilastoja -sivulta. 12 kaupungin aikasarjat ovat pdf-tiedostoina, mutta vastaava data on myös yhtenä excel-tiedostona. Excel-tiedostossa on myös kaikkien muiden kuntien yhtenäistetty aikasarjadata.

Jouni Juntumaa

 

 

 

 

Jouni Juntumaa
Erikoissuunnittelija
Helsingin kaupunginkirjasto

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *