Kuuden suurimman kaupungin kirjastotilastot 2003-2012

Opetus- ja kulttuuriministeriön tilastotietokantaan on kertynyt monipuolista dataa kirjastojen toiminnasta, suoritteista ja resursseista jo 14 vuodelta. Tiedot eivät muodosta aivan yhtenäisiä aikasarjoja koko tältä ajalta. Matka varrella on lisätty uusia tietoja. Esimerkiksi tilojen pinta-alatiedot on kerätty vasta vuodesta 2008 alkaen. Myös kuntaliitokset ja alueluokitusten muutokset aiheuttavat epäjatkuvuutta. Mutta koska kaikkien vuosien tiedot ovat käytettävissä excel-muodossa, niistä voi itse yhdistellä vertailukelpoisia sarjoja.

Olen tehnyt 10 vuoden aikasarjoja Suomen kuuden suurimman kaupungin (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Oulu ja Turku) tilastoista ja tunnusluvuista. Oulun tietoihin olen yhdistänyt ne kunnat, jotka liittyivät Oulun kaupunkiin vuoden 2013 alussa (Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii), sillä jo vuonna 2012 tämä kimppa oli tilastotietokannassa yhtenä kokonaisuutena. Ylikiiminki yhdistyi Ouluun vuonna 2009 ja sen tiedot on otettu mukaan sitä edeltäviltä vuosilta.

Palvelujen saavutettavuus

Kirjastojen lukumäärä ja neliömäärä on pysynyt suurissa kaupungeissa melko tasaisena, vaikka aikavälille osuu myös muutoksia. Suurin niistä taitaa olla Turun uusi pääkirjasto, joka avattiin vuonna 2007. Aukiolotunnitkin ovat pysyneet keskimäärin aika samalla tasolla. Mutta käyristä näkyy, että jakson alkupuolella aukiolotunnit asukasta kohti vähenivät ja jakson loppupuolella ne taas näyttävät kasvavan. Poikkeuksena on vain Oulun kimppa, missä aukiolotuntien määrä on laskenut jatkuvasti.

Aukiolon viimeaikainen laajentaminen on merkki siitä, että kirjaston rooli ”lainaamona” vähenee ja sen tilalle on tulossa uusi rooli, johon liittyy kirjastotilan avaaminen yhä enemmän asukkaiden käyttöön.

6tilastot6

 

Käyttö

Olen tarkastellut kirjaston käyttöä vain käyntien ja lainojen kautta. (Verkkokäyntien tilastot eivät näytä vertailukelpoisilta.) Kun kuuden suurimman kaupungin väestö kasvaa, kannattaa käyttölukuja tarkastella suhteessa siihen. Lainauksen aleneva trendi vuodesta 2004 alkaen on selvä, vaikka vuonna 2011 olikin pieni kohouma. Suunta ei kuitenkaan johdu ensisijaisesti kirjojen lainauksen alenemisesta, vaan musiikin lainauksen laskusta.

Käyntien kehitys näyttää toisenlaiselta. Kaikki kuusi kaupunkia ovat saaneet vuosina 2000-2004 alkaneen alenemisen taittumaan. Se lienee saatu aikaan mm. aukioloaikoja ja tapahtumia lisäämällä. Espoo on onnistunut siinä kuusikosta parhaiten.

 

6tilastot7

6tilastot12

Kokoelman taso ja uusiutuminen

Tilastotietokannassa on yksityiskohtaista tietoa kokoelman käytöstä ja uusiutumisesta. Näkökulmia voi luoda loputtomasti. Olen ottanut mukaan aineistolajit eriteltyinä neljään ryhmään, minkä lisäksi tarkastelin musiikkiäänitteitä erikseen.

Tarkastelussa on sekä absoluuttisia ja suhteellisia muutoskäyriä että kiertolukuja (mikä tarkoittaa vuosilainauksen ja kokoelman suhdetta).

Kirjastopalvelun painopisteen siirtyminen kokoelmakeskeisyydestä muunlaiseen toimintaan ei vielä juurikaan näy kokoelmatilastoissa. Yksittäisiä poistotalkoita on kyllä pantu toimeen. Turussa se näkyy myös aineiston kierron tehostumisena. Kulttuurirahaston kirjatalkoiden päättyminen heijastuu kirjahankintojen käyrässä vuonna 2012.

Musiikkiäänitteiden kierto on laskenut suunnilleen kirjojen kierron tasolle. Kiertolukujen lasku on jyrkempää kuin absoluuttisen lainauksen, sillä musakokoelma on kasvanut jatkuvasti.

6tilastot9

 

6tilastot8

Taloudellisuus, tehokkuus ja tilankäyttö

Taloudellisuutta ja tehokkuutta olen tarkastellut suhteuttamalla menoeriä ja resursseja käyttölukuihin ja väestöön. Tilakustannuksia koskevat tiedot on kerätty vasta vuodesta 2010 alkaen.

Espoon tilastrategia erottuu pylväissä selvästi. Monet Espoon kirjastot ovat sijoittuneet kauppakeskusten kalliisiin vuokratiloihin. Tuloksena on kuitenkin käyntien määrän kasvu. Kallis tila kannustaa myös järjestämään aukioloajat mahdollisimman pitkiksi, jotta vuokratila tulisi hyödynnettyä tehokkaasti.

6tilastot5

6tilastot11


>> Kaikki artikkeliin liittyvät tilastokaaviot
(.pdf)

Jouni Juntumaa

Jouni Juntumaa
Erikoissuunnittelija
Helsingin kaupunginkirjasto

 

Kirjastokaista.fi:n aiheeseen liittyviä videoita:


Jaani Lahtinen kertoo lainaustiedoista kirjastoverkoston johtamisen työkaluna

2 vastausta artikkeliin ”Kuuden suurimman kaupungin kirjastotilastot 2003-2012

  1. Kirjaston roolinmuutos näkyy jo tilastoissa

    Päällimmäisenä kommenttina tulevat mieleen kaupunkien väliset rakenteelliset ja tilanteelliset erot. Esim. kaupunkirakenteet ja sen myötä kirjastoverkot poikkeavat toisistaan, ja kirjastoista neljä on kaksikielisiä. Henkilökunnan määrään vaikuttavat Helsingissä valtakunnalliset tehtävät monine projekteineen, Tampereella (ei-lainaavat) tietotorilaiset ja nettinysseläiset. Turku maksanee edelleen vuokrissaan pääkirjaston tontilla tehtyjen arkeologisten kaivausten ja muutenkin vaativan rakennuspaikan kuluja. Oulussa kaupunki on satsannut kirjastoon näyttävästi ja kaupunkilaiset vastaavat suurilla käyttöluvuilla, Tampereella vastaava asetelma taitaa olla heikkenemässä. Vantaalla vähäiset resurssit syövät myös käyttöä vaikka tehokkuusluvut ovat huippuluokkaa. Jokaisessa kirjastossa käyttöluvut tietysti pienenevät jos iso yksikkö on remontissa. Jne.

    Sitten ovat kirjastojen omien valintojen ja toimien seuraukset. Onko osattu sovittaa oma toiminta omaan ympäristöön niin että käyttö pysyy ennallaan tai nousee? Singaporen IFLAssa tiivistettiin kirjastojen nykytilanne paradigmamuutokseksi: olemme lopullisesti siirtymässä access to knowledge -ajattelusta support to knowledge and innovation -ajatteluun. Tämä koskee muutettavat muuttaen kaikkia kirjastosektoreita ja osuu yleisiin kirjastoihin viimeisenä. Suomessa tätä on kuvattu mm. siirtymänä kokoelmakeskeisyydestä käyttäjäkeskeisyyteen. Kirjasto tukee edelleen lukutaitoa, lukemista ja sivistystä, mutta se on haastettu laajemmillekin pelikentille: siltä odotetaan monipuolisia apuja kansalaisena toimimiselle. Myös rahoittajat haluavat sitoa kirjaston aiempaa jäsennellymmin kansalaisten ajattelun ja osaamisen kehittämiseen.

    Kuten Jouni artikkelissaan toteaa, ainakin Espoo on käyttöluvuistaan päätellen tehnyt oikein lähtiessään jo kauan sitten uudistamaan toimintamalliaan ja ennen kaikkea tilojaan. Siellähän mentiin kaupunkirakenteeseen sopivasti ostoskeskuksiin ja parannettiin (itse)palvelun saatavuutta ensimmäisenä avaamalla ovet aiemmin kuin palvelutiskit.

    Helsinki moninaisine yksiköineen pärjäilee kuuden joukossa kohtuullisesti. Useimmat asukaskohtaisetkin käppyrät kulkevat huomattavan tasaisesti. Esim. kirjastokorttia käyttävien asukkaiden osuus on pysynyt hyvänä kuten muissakin Helmet-kirjastoissa. Lasken tämän e-aineiston tarjonnan piikkiin, niiden käyttämiseen tarvitaan kortti. E-aineistoilmiöihin ei tähänastisilla tilastoilla pääse käsiksi, mutta vuonna 2012, ehkä jo 2011 ne vaikuttivat ainakin pääkaupunkiseudun numeroihin.

    Tilaa ja tilausta käyttöä lisääville uudistuksille Helsingissä on edelleen. Mobiilikirjastokortti on otettu käyttöön, matkakortin käyttöä kirjastokorttina on pilotoitu, miehittämätön aukiolo on starttaamassa kahdella eri mallilla, oleskelua ja työntekoa suosivia tilaremontteja jatketaan. Tähänastisten kokemusteni perusteella kirjaston sisällä suhtaudutaan uudistuksiin joko rauhallisesti tai odottavasti, mikä tuntuu ilahduttavalta.

    Yksi kaikkia koskeva tarkkailulistalle pantava käänne näkyy fyysisten aineistojen lainauksen erittelyssä: äänitelainauksen lisäksi kirjojen lainaus laski v. 2012 turhan jyrkässä kulmassa. Pysyvä käännös vai vuosikohtainen heitto?

    Tuula Haavisto
    Kirjastotoimen johtaja
    Helsingin kaupunginkirjasto – Yleisten kirjastojen keskuskirjasto

  2. Tampereella kirjastoihin on kohdistunut säästövelvoitteita taloudellisen taantuman alettua vuonna 2008. Tästä vuodesta alkaen kirjastosta on jouduttu vähentämään 12 vakanssia, n. 6% vakinaisesta henkilökunnasta , joka on heijastunut paitsi tehtäväjärjestelyihin, myös jossain määrin aukioloaikoihin.

    Aukioloaikoja on jouduttu supistamaan mm. poistamalla sunnuntaipäivystys ja joitakin lauantaiaukioloja. Vastaavasti aukioloja on lisätty ns. vajain palveluin viimeksi kuluneen vuoden aikana useissa kirjastoissa aamuisin. Merkilliseltä vaikuttava aukiolojen 2007-2008 lisäys selittyy suljettuna ja remontissa olleella lähikirjastolla.

    Tampereella on kuusikosta suurimmat lainausluvut asukasta kohden. Tampere on leimallisesti opiskelukaupunki, joka heijastunee myös lainauslukuihin asukasta kohti. Toisaalta Tampereella on henkilöstöä myös tietoyhteiskuntapalveluissa, joka nostaa henkilötyövuosia verrattuna muihin kirjastoihin. Tampereella on pitkät perinteet myös kouluyhteistyössä, joka osaltaan myös kasvattaa uusia lainaajia ja lukijoita. Lainaukseen asukasta kohti heijastuu myös kaupungin väkiluvun kasvu.

    Tampereella kokoelmat ovat laajat ja niteitä asukasta kahden runsaasti, samoin kuin Oulussa. Myös tarjolla olevan aineiston määrä näyttää korreloivan lainausmäärän kanssa. Aineiston kierto on parantunut Tampereella selkeästi vuodesta 2008, jolloin kirjastonhoitajien toteuttaman vertaisarvioinnin ja tehostetun aineiston poiston ja toimitustyön jälki alkoi näkyä. Koska poistoja on tehty runsaasti, hankinnat suhteutettuna kokoelmaan näyttää suurelta.

    On mielenkiintoista huomata, miten samansuuntaisesti ja lähes yhtenäisessä linjassa kuuden suurimman kaupunginkirjaston taloudellisuus ja tehokkuus on kehittynyt.

    Tilakustannukset ovat Tampereella hyvin lähellä keskiarvoa verrattuna vertailukirjastoihin. Tampereella ei ole olut kirjastoja kalliiden liiketilojen yhteydessä, ja vuokrien nousut näyttäytyvät maltillisina. Vuokria nostavat yleiskorotukset sekä remontoitujen tilojen kohonneet vuokrat.

    Jokaisella tarkastellulla näkökulmalla Tampereella erottuu vuosi 2010, jolloin kirjaston kaikki toimipisteet olivat suljettuina reilut kaksi viikkoa kirjastojärjestelmän vaihdon vuoksi.

    Paula Rautaharkko

    Kirjastopalvelujohtaja oto.
    Tampereen kaupunginkirjasto

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *