Kokemuksia omatoimikirjastoista

Itsepalvelukirjasto, omatoimikirjasto tai “avoin kirjasto” – näin kuvataan hieman eri painotuksin kirjastotoimintaa tilassa, jossa ei ole henkilökuntaa paikalla.   Omatoimikirjastoissa pääsy kirjastotilaan edellyttää yleensä tunnistautumista, lainaaminen ja palauttaminen tapahtuvat automaateilla ja tilaa valvotaan etävalvonnalla – usein myös asiakkaiden sosiaalisen kontrollin täydentämänä.   Suomessa yleisten kirjastojen omatoimikirjastotoimintaa tilastoidaan ensimmäisen kerran tilastovuodesta 2014 alkaen.

Tanskassa omatoimikirjastotoiminta alkoi vuonna 2004.  Vuonna 2013 180 toimipisteessä 450 toimipisteestä oli omatoimikirjastoaukioloaikoja, etenkin iltaisin (SLQ 3/2013).  On selvää, että omatoimikirjastotoiminta tulee Suomessakin kasvamaan sekä toiminnan kehittämisen että säästöpaineiden vuoksi.

Omatoimikirjastoista on keskusteltu kiivaastikin kirjastoalan foorumeilla. Keräsimme keskustelun pohjaksi suomalaisilta yleisiltä kirjastoilta kokemuksia omatoimikirjastoista.  Avauspuheenvuorossa Antti Pakarinen pohtii omatoimikirjaston olemusta yleisemmin. Tässä mainittujen kuntien  lisäksi omatoimikirjastotoimintaa on aloitettu ainakin Jyväskylässä. (Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Kirjastohakemistosta.)
Kirjastot.fi-toimitus

180 of Denmark’s 450 libraries are now open libraries – and more ar – See more at: http://slq.nu/?article=volume-46-no-3-2013-5#sthash.danYDZOx.dpuf
180 of Denmark’s 450 libraries are now open libraries – and more ar – See more at: http://slq.nu/?article=volume-46-no-3-2013-5#sthash.danYDZOx.dpuf

 

Lue loppuun

Suomalaista kirjasto- ja kustannusalan yhteistyötä Frankfurtin kirjamessuilla

Ilmeisesti ensimmäistä kertaa Frankfurtin kirjamessujen historiassa ohjelmaan on päässyt myös kirjastoalan ääni. Helsingin kaupunginkirjaston ja Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin –hankkeen yhteistyö suomalaisen kustannusalan kanssa on kansainvälinen uutinen, sillä maassamme on pystytty kokeilemaan erilaisia lisensiointikäytäntöjä ja e-kirjan lainaustekniikkaa yhteisissä hankkeissa. Kokeilujen tulokset ovat olleet jo jonkin aikaa keskuskirjaston pilotoimana asiakkaiden käytössä.

Frankfurtissa suomalaista kirjastomaailmaa esitellään luennoin, keskusteluin ja mukana on myös kirjastoauto. Matkaan lähtevät Helsingin kaupunginkirjaston ja SSYK-hankkeen edustajat.

Helsingin kaupunginkirjaston e-informaatikko Marja Hjeltiä pyydettiin kirjoittamaan jo ennen messuja Saksan kirjastolehteen artikkeli suomalaisesta yhteistyöstä. Julkaisemme nyt Kirjastoalan keskiössä –blogissa jutun suomeksi ja toivomme, että se herättää uteliaisuutta ja keskustelua. Onko Finland cool näissä e-kirja-asioissakin?

Lue loppuun

Kuulokulmia kirjastoon

Avaa korvasi, pysähdy ja kuuntele, millaisia ääniä kirjastossa oikeastaan kuuluu. Tätä pientä koetta olen toistanut alkuvuoden eri kirjastoissa tehdessäni esiselvitystä kirjaston äänimaisemasta. Hanke on Helsingin kaupunginkirjaston vetämä ja tarkoituksena on käynnistää laajempi kansallinen tutkimus syksyllä, kunhan vain saamme rahoituksen kuntoon. Henkilökohtaiset testitulokseni ovat olleet mielenkiintoisia.

Kukaan ei myönnä mielellään olevansa rajoittunut. Olen aina kuvitellut tarkastelevani asioita monista näkökumista – ja siksi oli hieman noloa huomata, että kuulokulma on puuttunut kokonaan. Tosin voin lohduttautua sillä, etten ilmeisestikään ole ainoa: näköaisti on dominoiva koko kulttuurissamme. Mietimme jatkuvasti miltä asiat näyttävät ja vain harvoin miltä ne kuulostavat. Ihmiset eivät yksinkertaisesti avaa ääntään tai korviaan seisoessaan aamulla puolituntia peilin edessä.

Lue loppuun

Kirjasto kaikille -projekti tuo lisää äänikirjoja lähikirjastoihin

Olipa kerran pieni poika nimeltään Aleksi. Isä ja äiti lukivat Aleksille satuja pienestä pitäen ja pieni poika kasvoi isoksi kertomusten keskellä. Kouluikäisenä Aleksilla todettiin lukivaikeus. Siitä huolimatta poika luki paljon ja hänen lempipaikkansa oli Rikhardinkadun kirjasto Helsingissä. Nuorena aikuisena Aleksi menetti onnettomuudessa äkillisesti näkönsä. Kuntoutuminen vei aikansa. Vähitellen hän siirtyi äänikirjojen lukijaksi ja Celia-kirjaston asiakkaaksi. Rikhardinkadun kirjastoon Aleksi ei enää mennyt, se tuntui näkövammaiselle kaukaiselta paikalta.

Aleksin tarina on tosi. Pohjoismaisten arvioiden mukaan vähintään viidellä prosentilla väestöstä on Aleksin tapaan vaikeuksia lukea tavallista painettua kirjaa. Yleisimmät esteet painetun kirjan lukemisessa ovat lukivaikeus ja heikentynyt näkö tai näkövamma. Syitä on monia muitakin, kuten keskittymis- ja muistihäiriöt, reuma, ms-tauti, kehitysvammaisuus, afasia ym. Näille asiakkaille Celia-kirjasto tuottaa kirjallisuutta saavutettavassa muodossa: äänikirjoja, pistekirjoja, koskettelukirjoja. Leijonanosan tuotannosta ja lainauksesta muodostavat äänikirjat.

Lue loppuun

Huomioita IFLA:n Trend report –keskustelualoitteen pohjalta

Trend Report on kirjastoseurojen kansainvälisen liiton, IFLA:n (International Federation of Library Associations) kirjastojen tulevaisuutta koskeva keskustelualoite. Hanketta varten on koottu yhteen eri alojen asiantuntijoita hahmottamaan niitä yleisiä puitteita, joissa kirjastojenkin tulevaa kehitystä olisi mahdollista pohtia. Tavoitteena on keskustelun laajentaminen IFLA:n jäsenjärjestöjen, siis myös esimerkiksi suomalaisten kirjastoseurojen piiriin. Suomen kirjastoseura onkin ”jalkauttamassa” Trend reportia suomalaiselle kirjastoalalle (ks. tiivistelmä 14.10.2013 kokouksesta).

Trend report –aloitteen esittely ja kommentointi tässä perustuu pääosin hankkeen sivujen kautta saatavissa olevaan, selvästi varsinaiseksi keskustelun synnyttäjäksi tarkoitettuun asiakirjaan Riding the Waves or Caught in the Tide? Navigating the Evolving Information Environment. Insigths from the IFLA Trend Report (jatkossa Insights-asiakirja). Paikka paikoin kannattaa kuitenkin vilkaista toistakin hankkeeseen liittyvää, laajempaa asiakirjaa, International Federation of Library Associations Trend Report 2013 – Literature Review (jatkossa Kirjallisuuskatsaus).

(Näistä Insights-asiakirja on avoimesti luettavissa ja löytyy osoitteessa http://trends.ifla.org/insights-document. Kirjallisuuskatsaukseen pääsy taas edellyttää tilin luomista ja kirjautumista IFLA:n sivuille, mikä onnistuu IFLA:n jäsenjärjestön jäsentunnuksen avulla, siis esimerkiksi Kirjastolehdestä osoitetarrasta löytyvän Suomen kirjastoseuran jäsennumeron avulla, mihin kuitenkin pitää lisätä eteen FI-.)

Viisi megatrendiä ja konkreettisemmin kirjastoa koskevia huomautuksia

Asiakirjan sisältää viisi erikseen esiteltyä ”korkean tason trendiä” (high level trends) tai, voisimme ehkä sanoa, megatrendiä:

TREND 1: New Technologies will both expand and limit who has access to information, missä korostetaan ”informaation” (= datan, tiedon, viestinnän, dokumentaation?) lisääntymistä, mikä korostaa informaatiolukutaidon tai –taitojen merkitystä.

TREND 2: Online Education will democratise and disrupt global learning, missä oppimisresurssien laajeneminen ja helpompi tavoitettavuus korosta elinikäisen oppimisen merkitystä.

TREND 3: The boundaries of privacy and data protection will be redefined, missä niin hallitukset kuin yrityksetkin saavat kenoja koota massiivisesti dataa, mikä vaarantaa tieto- tai yksityisyydentietosuojaa.

TREND 4: Hyper-connected societies will listen to and empower new voices and groups, missä optimistisesti esitetään, kuinka avautuu uusia mahdollisuuksia uudenlaisille yhteisöille ja erilaisille “yhden asian liikkeille”, samoin kuin hallinnon uudella tavoin mahdollisen avoimuuden merkitystä.

TREND 5: The global information environment will be transformed by new technologies jatkaa “hyper-connected” –tematiikkaa tuomalla esiin uuden tekniikan mahdollisuuksia (niin 3D-tulostusta, automaattista kääntämistä kuin mobiilimahdollisuuksiakin).

Lue loppuun

Tilastoja ja aikasarjoja 2003-2012 suuralueittain

Tilastokeskuksen alueluokituksessa manner-Suomessa on neljä suuraluetta: Helsinki-Uusimaa, Etelä-Suomi, Länsi-Suomi sekä Pohjois- ja Itä-Suomi.  OKM:n yleisten kirjastojen tilastotietokannassa kunnat on ryhmitelty myös tämän jaon avulla.

Kaavioissa tarkastellaan kirjastopalvelujen saavutettavuutta sekä kirjastojen määrän ja pinta-alan että aukioloaikojen kautta.  Kirjastojen käyttöä esitetään käyntien ja lainojen kautta.  Kokoelmista tarkastellaan määrää, kiertoa ja uusiutumista. Kirjastojen taloudellisuutta ja tehokkuutta arvioidaan resurssien määrästä sekä käytöstä että käyttäjistä muodostettujen tunnuslukujen avulla.

Lue loppuun

Kuuden suurimman kaupungin kirjastotilastot 2003-2012

Opetus- ja kulttuuriministeriön tilastotietokantaan on kertynyt monipuolista dataa kirjastojen toiminnasta, suoritteista ja resursseista jo 14 vuodelta. Tiedot eivät muodosta aivan yhtenäisiä aikasarjoja koko tältä ajalta. Matka varrella on lisätty uusia tietoja. Esimerkiksi tilojen pinta-alatiedot on kerätty vasta vuodesta 2008 alkaen. Myös kuntaliitokset ja alueluokitusten muutokset aiheuttavat epäjatkuvuutta. Mutta koska kaikkien vuosien tiedot ovat käytettävissä excel-muodossa, niistä voi itse yhdistellä vertailukelpoisia sarjoja.

Olen tehnyt 10 vuoden aikasarjoja Suomen kuuden suurimman kaupungin (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Oulu ja Turku) tilastoista ja tunnusluvuista. Oulun tietoihin olen yhdistänyt ne kunnat, jotka liittyivät Oulun kaupunkiin vuoden 2013 alussa (Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii), sillä jo vuonna 2012 tämä kimppa oli tilastotietokannassa yhtenä kokonaisuutena. Ylikiiminki yhdistyi Ouluun vuonna 2009 ja sen tiedot on otettu mukaan sitä edeltäviltä vuosilta.

Lue loppuun

E-aineistojen erilaiset lukulaitteet kirjastossa

Yleisissä kirjastoissa on viime vuosina alettu pikku hiljaa hankkia enenevässä määrin e-kirjoja ja myös erilaisia e-lehtipalveluita. Asiakkaat ovat käyttäneet aineistoja joko paikan päällä kirjastossa (paikalliskäyttöiset e-lehdet) tai lainanneet aineistoja (e-kirjat) omilla laitteillaan joko kirjastossa tai kotonaan. E-aineistojen käyttö on aiemmin tapahtunut pääsääntöisesti pöytäkoneella tai kannettavalla tietokoneella. Etenkin taulutietokoneiden määrä on kuitenkin kasvanut viime vuosina merkittävästi. Kirjastojen e-aineistojen osalta tämä on ollut hyvä kehitys, sillä esim. e-kirjan lukukokemus on yleensä miellyttävämpi joko taulutietokoneella tai erityisesti pitkien tekstiaineistojen lukemiseen tarkoitetulla lukulaitteella.

Lue loppuun

Nyt olisi jo aika sopia tekijänoikeuksista

Tekijänoikeuslaki – ehkä vielä suuremmassa määrin kuin lainsäädäntö yleensä – on vastakkaisten intressitahojen kädenväännön lopputulema. Lain lähtökohta on, että suojatun aineiston käytöstä on sovittava oikeudenhaltijan kanssa. Tätä tasapainottamaan lakiin on sisällytetty joukko poikkeussäännöksiä, joilla turvataan sivistyksellisiä ja kulttuurisia päämääriä. Lisäksi laissa on säännöksiä, joiden tarkoituksena on helpottaa sopimista ja tukea oikeudenhaltijoiden ja suojatun aineiston käyttäjien välisen sopimuskäytännön syntyä.

Suomalaisessa sopimisen kulttuurissa on vierastettu ns. pakkolisenssejä, joiden nojalla oikeudenhaltija on tosin oikeutettu tiettyyn korvaukseen, mutta ei voi suoranaisesti kieltää teostensa käyttöä. Myös Euroopan Union lähtökohtana on ollut vapaaehtoisuuteen perustuva sopiminen.

Lue loppuun

Kirjastojen näkyvyys mediakasvatuksen toimijana

Mediakasvatus.kirjastot.fi

Vuonna 2007 Tuula Haavisto totesi, että ensimmäinen tehtävä kirjastoissa oli kirjastoammattilaisten perehdyttäminen mediakasvatuksen tietoon ja taitoon. Ammatin sisäisenä haasteena oli muotoilla olemassa oleva sisällöntuntemuksen ammattitaito niin, että sitä voitaisiin jalkauttaa tavallisille käyttäjille. Edelleen hän totesi, että kirjastot ovat mediatuntemuksen pioneereja. Aineiston valinta, järjestäminen (luettelointi, luokitus, asiasanoittaminen) ja tietopalvelu ovat kaikki mediaosaamisen ulottuvuuksia. Olennainen osa prosessia on myös sisällön luotettavuuden arviointi. Toistaiseksi näitä taitoja on käytetty voittopuolisesti kirjaston omassa työssä. Vain koululuokille annettavassa tiedonhaun opetuksessa taitoja on systemaattisesti siirretty myös käyttäjille.

Nykyisessä mediaympäristössä on selvä tarve jalkauttaa kirjastojen sisällöntuntemusta laajemmalle. On jokaisen kansalaisen jokapäiväinen haaste osata käyttää mediaa taitavasti. Toistaiseksi kirjastoissa ei ole kehitetty kovin toimivia muotoja tämän toteuttamiseksi. Onkin kiinnostavaa nähdä muutamien vuosien päästä ovatko kirjastot pystyneet kehittämään tällaisia toimivia keinoja kansalaisten avustamisessa ja opastamisessa? Lue loppuun