Suomalaista kirjasto- ja kustannusalan yhteistyötä Frankfurtin kirjamessuilla

Ilmeisesti ensimmäistä kertaa Frankfurtin kirjamessujen historiassa ohjelmaan on päässyt myös kirjastoalan ääni. Helsingin kaupunginkirjaston ja Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin –hankkeen yhteistyö suomalaisen kustannusalan kanssa on kansainvälinen uutinen, sillä maassamme on pystytty kokeilemaan erilaisia lisensiointikäytäntöjä ja e-kirjan lainaustekniikkaa yhteisissä hankkeissa. Kokeilujen tulokset ovat olleet jo jonkin aikaa keskuskirjaston pilotoimana asiakkaiden käytössä.

Frankfurtissa suomalaista kirjastomaailmaa esitellään luennoin, keskusteluin ja mukana on myös kirjastoauto. Matkaan lähtevät Helsingin kaupunginkirjaston ja SSYK-hankkeen edustajat.

Helsingin kaupunginkirjaston e-informaatikko Marja Hjeltiä pyydettiin kirjoittamaan jo ennen messuja Saksan kirjastolehteen artikkeli suomalaisesta yhteistyöstä. Julkaisemme nyt Kirjastoalan keskiössä –blogissa jutun suomeksi ja toivomme, että se herättää uteliaisuutta ja keskustelua. Onko Finland cool näissä e-kirja-asioissakin?

Kirjastot.fi-toimitus

 

Marja Hjeltin artikkeli
German Library Magazine / September 2014

Sähkökirja yleisiin kirjastoihin

Suomessa toteutettiin yhteistyöhanke vuosina 2012-2013 e-kirjojen lisensoinnista ja käytöstä yleisissä kirjastoissa. Helsingin kaupunginkirjasto oli mukana tässä kansainvälisesti lähes ainutlaatuisessa ja Suomessakin ensimmäistä kertaa toteutetussa laaja-alaisessa yhteistyössä, jossa edustettuina olivat kaikki kirja-alan toimijat.

Sähkökirjat kirjastoon -hankkeen taustalla oli suomalaisten yleisten kirjastojen tarve saada kotimaista nykykirjallisuutta sähkökirjoina asiakkaiden ulottuville. Tavoitteena oli kehittää malli, joka mahdollistaa kannattavan liiketoiminnan kustantajille, sovitut korvaukset kirjailijoille ja laadukasta kotimaista kirjallisuutta sähkökirjoina kirjastojen käyttäjille. Pienellä kielialueella on erittäin tärkeää, että kirja-alan toimijat kehittävät yhdessä toimintamalleja, joiden tavoitteena on kotimaisen kirjallisuuden lukemisen tukeminen.

Projekti alkoi vuoden 2012 alussa erilaisten lisensointimallien selvittämisellä ja niiden arvioinnilla. Arviointia tehtiin aluksi simuloimalla lisensointimallien synnyttämiä kustannuksia sekä tulonmuodostusta. Simulointien perusteella löytyi yksi lisensointimalli, jota kaikki mukana olleet osapuolet olivat valmiita kokeilemaan ensimmäisessä koekäyttövaiheessa. Testattavassa mallissa sähkökirjalisenssit myytiin kirjastolle määräajaksi siten, että yhdellä sähkökirjan lisenssillä voi olla yksi yhtäaikainen käyttäjä (ns. painetun kirjan malli).

Projektin alussa selvitettiin lisäksi teknologioita sähkökirjojen ja niihin liittyvien palveluiden saamiseksi yleisiin kirjastoihin lainattaviksi. Alusta alkaen pidettiin tärkeänä, että sähkökirjapalvelun tulee olla helppo käyttää ja käyttöliittymän kehittäminen oli tärkeä osa projektia. Uuden palvelun käyttöönotto voi viivästyä merkittävästi, jos käyttäjien ensimmäinen kokemus palvelun käytettävyydestä on huono. Ennen lainausalustan käyttöönottoa palvelua kehitettiin ennakkomääritysten mukaiseksi ja esitestattiin pienellä käyttäjäryhmällä. Esitestauksessa esiin tulleita käytettävyysongelmia korjattiin ja vasta kun käytettävyysongelmat olivat ratkaistu, palvelu avattiin laajaan koekäyttöön HelMet- kirjastoiden (Helsinki metropolitan area libraries) asiakkaille. Hankkeessa kehitetty lainauspalvelu, Ebib, oli toiminnassa koko koekäytön ajan muutamia hyvin lyhyitä katkoja lukuun ottamatta.

Sähkökirjojen käytöstä kerättiin koekäytön aikana monipuolisia käyttötilastoja muun muassa nimikkeittäin, aihealueittain, ja käyttäjäryhmittäin. Pilotissa kerättiin tietoa myös siitä, millä laitteilla asiakkaat sähkökirjoja lukivat sekä vertailtiin sähkökirjojen ja vastaavien painettujen nimikkeiden käyttöä. Tietoa sähkökirjojen käytöstä kerättiin myös asiakaspalautteista ja kyselyn avulla sekä sosiaalisen median kautta, tietosuojalainsäädännön sallimissa rajoissa. Tietoja lukukäyttäytymisestä hyödynnettiin palvelua kehitettäessä. Ajantasainen asiakaspalaute mahdollisti sen, että kun asiakkailta alkoi tulla samantyyppistä palautetta, projektissa pystyttiin nopeasti muuttamaan palvelua asiakkaiden toivomaan suuntaan.

Ebib-palvelussa kirjastojen käyttäjille tarjottiin kaksi vaihtoehtoista tapaa lukea sähkökirjoja: ”lue selaimessa” ja ”lataa koneellesi” -lukemistapa.
Helppokäyttöinen selainlukeminen (lue selaimessa) edellyttää, että käyttäjän laite on kytkeytyneenä internetiin. Siinä käyttäjän laitteelle latautuu välimuistiin kirjan sisältöä pienissä erissä ja se tuhoutuu automaattisesti lukemisen edistyessä. Sisältöä ei tallenneta pysyvästi käyttäjän laitteelle, jolloin kirjan suojaaminen voidaan tehdä palvelimella. Koekäytön perusteella ei ilmennyt teknisiä esteitä HTML5-pohjaisen lainauspalvelun ”lue selaimessa”  toteuttamiselle.

Lataa koneellesi -tapa edellyttää käyttäjältä Adobe-tilin luomista ja lukuohjelman asentamista omalle laitteelle. Suojausmenetelmänä käytetään Adobe DRM -tekniikkaa. Ohjeistukseen ja suomenkielisiin termeihin panostettiin, ja osittain sen ansiosta Adoben DRM ei osoittautunut niin suureksi käytettävyysongelmaksi kuin Ebib-palvelun esitestauksen perusteella oletettiin. Tähän vaikutti lähinnä se, että koekäytön aikana sähkökirjan lainanneet asiakkaat, toisin kuin esitestaajat, olivat edelläkävijöitä sähkökirjojen lukijoina.

Ensimmäinen laaja koekäyttö pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa alkoi 15.10.2012. Ensimmäisessä vaiheessa Ebib-palvelussa oli lainattavana sähkökirjoina 36 nimekettä, joihin oli kaikkiaan 490 lisenssiä. Toisessa testivaiheessa 5.6.2013 alkaen kokoelmaa saatiin laajennettua 102 nimekkeeseen ja yhtäaikaisia lukuoikeuksia oli noin 1000. Kokoelman laajentamisella saatiin osoitettua, että kirjaston kokoelmassa tulee olla riittävästi kirjoja, jotta se herättää kirjastoasiakkaiden kiinnostuksen ja että sieltä löytyy luettavaa jatkossakin.

Picture1
Ensimmäisessä testivaiheessa laina-ajat olivat 1 ja 7 vuorokautta. Mikäli kaikki kirjaan kohdistuvat lisenssit olivat käytössä, kirjoihin saattoi tehdä varauksen. Kaunokirjallisuuden uutuuskirjat olivat odotetusti suosituimpia. Merkittävin palvelun kehittämisen kannalta oli palaute 7 vuorokauden laina-ajan riittämättömyydestä. Vuoden 2013 alussa laina-aika muutettiin palautteen perusteella kahdeksi viikoksi ja toisessa koekäyttövaiheessa todelliseksi keskimääräiseksi laina-ajaksi vakiintui 8 vrk 23 h, joka osoitti tilastollisesti 7 vrk:n laina-ajan riittämättömäksi. Kysyntää vastaavien lisenssimäärien arviointi koettiin vaikeaksi ja lisenssien käyttöaste osoittautuikin odotuksia alhaisemmaksi.

Toisessa koekäyttövaiheessa 5.6.2013 alkaen testattiin myös kokoelman laajentamisen ja käyttöliittymän kehittyneiden ominaisuuksien lisäksi uusia lisensiointimalleja. Testattavat lisenssimallit olivat vuosilisenssi 20 yhtäaikaiselle lukijalle sekä poolimalli. Lisäksi vuonna 2013 luotiin edellytyksiä siirtymiselle koekäytöstä pysyvään tuotantotoimintaan, mikä vaatii sähköisiä tilaus- ja raportointiprosesseja, ja pitkälle automatisoitua sähkökirja-aineistojen ja niihin liittyvien metatietojen siirtämistä.

Ebib-palvelussa tehtiin koekäytön aikana yli 18 000 lainaa ja sinne rekisteröityi kaikkiaan noin 12 000 kirjaston käyttäjää. Naiset olivat hieman aktiivisempia lainaajia kuin miehet ja tekivät lainoista noin 56%. Suosituin laite e-kirjan lukemisessa oli tabletti, jota käytti 55-65% asiakkaista. Käyttäjien koekäytöstä antama palaute oli pääosin erittäin positiivista. Palautteen perusteella tärkeimmät kehittämiskohteet liittyvät Ebib-palvelun ja HelMet-kirjastojärjestelmän tiiviimpään integraatioon, käyttäjän oman kirjahyllyn hallintaan ja monipuolisempiin selainlukumahdollisuuksiin. Palautteessa toivottiin myös kirjavalikoiman kasvattamista.

Picture2a

 

Projektissa järjestettiin myös seminaareja eri sidosryhmille, kuten kirjailijaliitoille ja tekijäinoikeusjärjestöille.  Seminaarien tavoite oli keskustella projektista ja siinä saaduista kokemuksista. Kirjasto myös markkinoi aktiivisesti Ebib-palvelua. Markkinointi ja tiedottamisponnistukset näkyivät välittömästi Ebib-palvelun ja selainlukemisen suosiossa korostaen pitkäjännitteisyyttä palvelun kehittämisessä.

Hankkeessa tutkittiin myös sosiaalista lukemista, jonka avulla voidaan päästä verkostomaiseen lukutapahtumaan ja näin edistää kirjallisuuden lukemista.

Ebib-palvelusta kehittyi vuoden 2013 aikana elinvoimainen palvelu ja se otettiin tuotantokäyttöön tammikuussa 2014. Kirjastopilotti osoitti, että sähkökirjojen myynti kirjastoille ja käyttö kirjastoissa on mahdollista. Sähkökirjojen monimutkainen ekosysteemi (useita kauppapaikkoja, luku- ja suojausohjelmia ja lukulaitteita) edellyttää, että asiakkailla on mahdollisuus kokeilla sähkökirjojen käyttöä omilla laitteillaan. Kirjastokäyttö tarjoaa tähän erinomaisen mahdollisuuden. Sähkökirjojen yleistyminen vaati kirjastoissakin markkinointia ja valmiutta vastata asiakkailta tuleviin kysymyksiin.

Projektissa kustantajia edustivat Suomalaiset isot kustantamot Otava, Tammi ja WSOY sekä Suomen Kustannusyhdistys ja Viestinnän keskusliitto, kirjastoja edustivat Helsingin kaupunginkirjasto ja Kansalliskirjasto, teknologiayrityksistä mukana olivat Ellibs ja Kirjavälitys. Projektin edellyttämät tutkimushankkeet tehtiin Aalto-yliopiston Taiteen ja suunnittelun korkeakoulussa, VTT:llä ja Metropoliassa. Koekäyttökokoelmassa oli mukana vuonna 2012 Edita kustantamon kirjoja.

Hanketta esitellään Frankfurtin kirjamessuilla lokakuussa 2014. Hallissa 8, Digital Innovation, on kaksi esitelmää. Toisessa esitelmässä kerrotaan miten ketterää kehittämistä hyödynnettiin hankkeessa ja toisessa esitellään tuloksia metadata work flowsta. Hallissa 4, Education, on myös kaksi esitelmää, joissa kerrotaan miten laaja-alaiseen yhteistyöhön päädyttiin ja mitä siitä hyödyttiin. Suomi Paviljongissa järjestetään paneelikeskustelu, jossa ovat edustettuina mukana ollut kirjasto, kustantaja, teknologiayritys sekä kirjailija. Lisäksi Suomi Paviljongissa on demopiste, jossa palveluun voi tutustua.

Tavoitteena messuilla on kertoa hyviä kokemuksia yhteistyöstä ja hyvistä käytännöistä. Tällä pyrimme kannustamaan myös muita tekemään rajat ylittävää yhteistyötä sillä vain yhteistyöllä voimme luoda kestäviä malleja digitaalisen sisällön jakamiseen kirjastoissa.
Hankkeesta on tuotettu useita raportteja ja ne ovat kaikkien saatavilla verkossa:

Ebib, sähkökirja yleisiin kirjastoihin raportti:
Osa 1: eBooks for public libraries – Sähkökirjoja yleisiin kirjastoihin (.pdf)
Osa 2: eBooks for public libraries_Sähkökirjoja yleisiin kirjastoihin 2013 (.pdf)
Metadataprosessit: Analysis of the eBook chain and acquisition process (.pdf)
Sosiaalinen lukeminen -hankeraportti (.pdf)

Marja Hjelt

 

 

 

 

Marja Hjelt
Informaatikko, elektroniset aineistot
Helsingin kaupunginkirjasto

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *