Huomioita IFLA:n Trend report –keskustelualoitteen pohjalta

Trend Report on kirjastoseurojen kansainvälisen liiton, IFLA:n (International Federation of Library Associations) kirjastojen tulevaisuutta koskeva keskustelualoite. Hanketta varten on koottu yhteen eri alojen asiantuntijoita hahmottamaan niitä yleisiä puitteita, joissa kirjastojenkin tulevaa kehitystä olisi mahdollista pohtia. Tavoitteena on keskustelun laajentaminen IFLA:n jäsenjärjestöjen, siis myös esimerkiksi suomalaisten kirjastoseurojen piiriin. Suomen kirjastoseura onkin ”jalkauttamassa” Trend reportia suomalaiselle kirjastoalalle (ks. tiivistelmä 14.10.2013 kokouksesta).

Trend report –aloitteen esittely ja kommentointi tässä perustuu pääosin hankkeen sivujen kautta saatavissa olevaan, selvästi varsinaiseksi keskustelun synnyttäjäksi tarkoitettuun asiakirjaan Riding the Waves or Caught in the Tide? Navigating the Evolving Information Environment. Insigths from the IFLA Trend Report (jatkossa Insights-asiakirja). Paikka paikoin kannattaa kuitenkin vilkaista toistakin hankkeeseen liittyvää, laajempaa asiakirjaa, International Federation of Library Associations Trend Report 2013 – Literature Review (jatkossa Kirjallisuuskatsaus).

(Näistä Insights-asiakirja on avoimesti luettavissa ja löytyy osoitteessa http://trends.ifla.org/insights-document. Kirjallisuuskatsaukseen pääsy taas edellyttää tilin luomista ja kirjautumista IFLA:n sivuille, mikä onnistuu IFLA:n jäsenjärjestön jäsentunnuksen avulla, siis esimerkiksi Kirjastolehdestä osoitetarrasta löytyvän Suomen kirjastoseuran jäsennumeron avulla, mihin kuitenkin pitää lisätä eteen FI-.)

Viisi megatrendiä ja konkreettisemmin kirjastoa koskevia huomautuksia

Asiakirjan sisältää viisi erikseen esiteltyä ”korkean tason trendiä” (high level trends) tai, voisimme ehkä sanoa, megatrendiä:

TREND 1: New Technologies will both expand and limit who has access to information, missä korostetaan ”informaation” (= datan, tiedon, viestinnän, dokumentaation?) lisääntymistä, mikä korostaa informaatiolukutaidon tai –taitojen merkitystä.

TREND 2: Online Education will democratise and disrupt global learning, missä oppimisresurssien laajeneminen ja helpompi tavoitettavuus korosta elinikäisen oppimisen merkitystä.

TREND 3: The boundaries of privacy and data protection will be redefined, missä niin hallitukset kuin yrityksetkin saavat kenoja koota massiivisesti dataa, mikä vaarantaa tieto- tai yksityisyydentietosuojaa.

TREND 4: Hyper-connected societies will listen to and empower new voices and groups, missä optimistisesti esitetään, kuinka avautuu uusia mahdollisuuksia uudenlaisille yhteisöille ja erilaisille “yhden asian liikkeille”, samoin kuin hallinnon uudella tavoin mahdollisen avoimuuden merkitystä.

TREND 5: The global information environment will be transformed by new technologies jatkaa “hyper-connected” –tematiikkaa tuomalla esiin uuden tekniikan mahdollisuuksia (niin 3D-tulostusta, automaattista kääntämistä kuin mobiilimahdollisuuksiakin).

Lue loppuun

Kirjastojen näkyvyys mediakasvatuksen toimijana

Mediakasvatus.kirjastot.fi

Vuonna 2007 Tuula Haavisto totesi, että ensimmäinen tehtävä kirjastoissa oli kirjastoammattilaisten perehdyttäminen mediakasvatuksen tietoon ja taitoon. Ammatin sisäisenä haasteena oli muotoilla olemassa oleva sisällöntuntemuksen ammattitaito niin, että sitä voitaisiin jalkauttaa tavallisille käyttäjille. Edelleen hän totesi, että kirjastot ovat mediatuntemuksen pioneereja. Aineiston valinta, järjestäminen (luettelointi, luokitus, asiasanoittaminen) ja tietopalvelu ovat kaikki mediaosaamisen ulottuvuuksia. Olennainen osa prosessia on myös sisällön luotettavuuden arviointi. Toistaiseksi näitä taitoja on käytetty voittopuolisesti kirjaston omassa työssä. Vain koululuokille annettavassa tiedonhaun opetuksessa taitoja on systemaattisesti siirretty myös käyttäjille.

Nykyisessä mediaympäristössä on selvä tarve jalkauttaa kirjastojen sisällöntuntemusta laajemmalle. On jokaisen kansalaisen jokapäiväinen haaste osata käyttää mediaa taitavasti. Toistaiseksi kirjastoissa ei ole kehitetty kovin toimivia muotoja tämän toteuttamiseksi. Onkin kiinnostavaa nähdä muutamien vuosien päästä ovatko kirjastot pystyneet kehittämään tällaisia toimivia keinoja kansalaisten avustamisessa ja opastamisessa? Lue loppuun