Kirjastot ovat itsessään osa avointa yhteiskuntaa / Kirjastot puolustavat avointa yhteiskuntaa

Aloitan tekijänoikeuksista, vaikka varsinainen aiheeni ovat Jyväskylän tapahtumat (ks Kirjastot.fi:n uutinen). Nämä molemmat ovat nimittäin indikaattoreita siitä, että kirjastojen yhteiskunnallinen painoarvo kasvaa ja näkyvyys lisääntyy. Alan sisällä tämä on keskustelun paikka: kirjastojen pitää kestää lisääntyvästä näkyvyydestä aiheutuvat paineet. Tematiikka oli esillä viimekesäisessä IFLA-konferenssissa, jossa sielläkin tuntui paikka paikoin pientä vetäytymisen henkeä näin isojen haasteiden edessä. Oman näkemykseni mukaan tässä on oltava aktiivinen. Piiloutuminen puhtaan ammatillisen asenteen taakse marginalisoi kirjastoja tilanteessa, jossa ne voivat sekä tehokkaasti puolustaa demokratiaa että lisätä omaa vaikuttavuuttaan.

Kirjastoalan keskiössä onkin jo keskusteltu tekijänoikeuksista, joissa kirjastot ovat maailmanlaajuisesti vankin käyttäjäpuolen puolustaja. Tämä hoidettiin varsin kunniakkaasti edellisen kansainvälisen tekijänoikeuksia puineen kierroksen aikana. Sama rooli kirjastojen pitää ottaa haltuun uudelleen –  ja tässä tapahtumien painopiste on kansainvälinen.

Sen sijaan kirjastojen puolustaminen sananvapauden fyysisinä paikkoina on hyvin paikallista ja haastaa jokaisen kirjaston miettimään omaa osuuttaan. Jyväskylän puukotus aktivoi tämän näkökulman. Käydyt keskustelut paljastivat mm. sen, että kirjastot ovat suomalaisille lähes pyhiä paikkoja: niiden rauhan rikkominen tuntui kuohuttavan tunteita voimallisesti, minkä voi lukea yhtä hyvin Facebook-keskusteluista kuin lukuisten lehtien pääkirjoituksista ja kolumneista.

Lue loppuun