Millaista digiopastusta kirjastossa annetaan jatkossa?

Syyskuussa kysyttiin Suomen kirjastoilta, millaista digineuvontaa asiakkaille nyt tarjotaan ja millaista opastusta kirjastot voisivat antaa? Kysely oli Yleisten kirjastojen neuvoston käynnistämä ja sen tarkoituksena on olla tausta-aineisto kun neuvosto määrittelee kantaansa kaikkien kirjastojen digiopastusten tasosta.

Kysely kohdistettiin kaikille pää- ja sivukirjastoille. Erityisen ahkerasti kysymyksiin vastasivat pienet kirjastot. Maan 720 kirjastosta vastauksen antoi 377, joista alle 5 työntekijän pisteitä oli 67%. Omatoimikirjastojen ja omatoimisten aukioloaikojen yleistyminen näkyi vastaajakirjastojen tiedoissa. Vain 31% totesi kirjastossaan olevan henkilökuntaa paikalla koko aukioloajan.

Kirjastot ovat olleet internetiin liittyvien palvelujen tarjoajana aikoinaan edistyksellisiä. Jo vuoden 1995 Ylen ohjelmassa kehuttin kirjastojen tarjoamia yhteyksiä maailmanlaajuiseen tietoverkkoon (Yle Internet oli ilmiö https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/05/06/internet-oli-ilmio ). Sittemmin verkon toimintojen laajetessa ja mobiilipalvelujen yleistyessä kirjastojen merkitys verkkoyhteyksien tarjoajana on pienentynyt. Suomalaisilla on verkkoyhteys kotonaan ja yhä useammin taskussa tai käsilaukussa.

Tilastokeskus: Internetin käytön ja eräiden internetin käyttötarkoituksien yleisyys 2017

Tilastokeskuksen marraskuisen julkistuksen mukaan internetin ja verkon kautta tarjottavien palvelujen käyttö on arkipäivää useimmissa väestöryhmissä. Verkon palvelujen ulkopuolella näyttäisivät olevan vanhimmat ikäluokat. On luonnollista, että  kirjastojen neuvontapalveluihin  hakeutuvat juuri seniorit. Kirjastojen digikyselyn vapaista vastauksista voikin lukea, että vanhemmat kansalaiset ovat kirjastoilta neuvoja kysymässä.

Lue loppuun

E-aineistojen erilaiset lukulaitteet kirjastossa

Yleisissä kirjastoissa on viime vuosina alettu pikku hiljaa hankkia enenevässä määrin e-kirjoja ja myös erilaisia e-lehtipalveluita. Asiakkaat ovat käyttäneet aineistoja joko paikan päällä kirjastossa (paikalliskäyttöiset e-lehdet) tai lainanneet aineistoja (e-kirjat) omilla laitteillaan joko kirjastossa tai kotonaan. E-aineistojen käyttö on aiemmin tapahtunut pääsääntöisesti pöytäkoneella tai kannettavalla tietokoneella. Etenkin taulutietokoneiden määrä on kuitenkin kasvanut viime vuosina merkittävästi. Kirjastojen e-aineistojen osalta tämä on ollut hyvä kehitys, sillä esim. e-kirjan lukukokemus on yleensä miellyttävämpi joko taulutietokoneella tai erityisesti pitkien tekstiaineistojen lukemiseen tarkoitetulla lukulaitteella.

Lue loppuun